Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV selvitti työajan kohdennuksen käytäntöjä ja työajan kohdentumista. Samalla tarkastettiin, ovatko ministeriöt antaneet virastoille lakisääteisiä tehtäviä koskevat tulostavoitteet ja ovatko virastot raportoineet kattavasti niiden toteutumisesta.
Tarkastus tehtiin vuoden 2023 tiintarkastusten yhteydessä kaikkiin 61 kirjanpitoyksikköön, joihin VTV:llä on tarkastusoikeus.
Tarkastuksessa todettiin, että työajan kohdentamista seurataan pääosin luotettavasti, mutta tiedon hyödyntämisessä on puutteita. Virastojen ja ministeriöiden tulossopimukset kattavat hyvin virastojen lakisääteiset tehtävät.
– Osassa virastoista työajan kohdentamistietojen oikeellisuutta ei varmenneta. Joissakin virastoissa taas on käytäntöjä, joiden takia tieto kuvaa ennemminkin tavoitetilaa kuin työajan kohdentumista todellisuudessa, sanoo johtava tilintarkastaja Tea Grönlund.
Viime vuonna valtiolla työskenteli noin 81 700 henkilöä ja palkkamenot olivat yhteensä 5,6 miljardia euroa eli 41 prosenttia virastojen oman toiminnan kuluista.
Valtion tasolla tehtävät luokitellaan ydintoiminnoiksi, ohjaustoiminnoiksi ja tukitoiminnoiksi. Tavoitteena on mahdollistaa virastojen toiminnan seuranta yhtenäisellä tavalla. Virastojen tavoissa määrittää ydintoimintonsa on kuitenkin huomattavia eroja.
– Virastojen tulisi huolehtia, että työaikatiedot kohdennetaan luotettavalla tavalla. Valtiokonttorin puolestaan olisi suositeltavaa täsmentää ohjeistustaan, Grönlund toteaa.
Virastojen ydintoiminnot voivat olla lakisääteisiä tai muita ydintehtäviä. Tarkastuksessa laskettiin 43 virastolle lakisääteisten tehtävien osuus. 21 virastossa niiden osuus kokonaishenkilötyövuosista oli 60 prosenttia tai enemmän.
VTV:n mukaan tarkastelua vaikeuttaa se, että joidenkin virastojen tehtäviä on määritelty useissa eri säädöksissä tai hyvin yleisluonteisesti.
