”Tykistötulen ryöppy ja droonien tulva”

Ukraina on David Kiritšenkon mielestä todistanut mekanisoitujen yhteisoperaatioiden voiman.
Drooni-iskujen jälkeinen tulipalo Odessassa 18. syyskuuta 2026. AFP / LEHTIKUVA / OLEKSANDR GIMANOV
Drooni-iskujen jälkeinen tulipalo Odessassa 18. syyskuuta 2026. AFP / LEHTIKUVA / OLEKSANDR GIMANOV
Drooni-iskujen jälkeinen tulipalo Odessassa 18. syyskuuta 2026. AFP / LEHTIKUVA / OLEKSANDR GIMANOV
Drooni-iskujen jälkeinen tulipalo Odessassa 18. syyskuuta 2026. AFP / LEHTIKUVA / OLEKSANDR GIMANOV

Ukrainan 3. armeijakunta on toteuttanut Lymanin suunnalla useita kuukausia jatkunutta vastahyökkäystä, jonka seurauksena Venäjän joukot ovat joutuneet vetäytymään vähintään 75 neliökilometrin laajuiselta alueelta. Koodinimellä Vivaldi tunnettu operaatio jatkuu edelleen.

Kreml oli toivonut voivansa saartaa Ukrainan vahvan linnoitusketjun Länsi-Donbasissa, mutta nyt venäläiset sotabloggarit arvioivat operaatio Vivaldin pidentävän taistelua Donbasista jopa vuodella. Ukraina on myös hyödyntänyt tehokkaasti keskipitkän kantaman iskuja Venäjän selustaan ja käyttänyt sitten joukkojaan alueen takaisinvaltaamiseen.

Ukrainan armeija on yhdysvaltalaisen Henry Jackson Society -ajatuspajan sotilasasiantuntija David Kiritšenkon mukaan hyötynyt venäläiskomentajien tavasta liioitella raportteja etenemisestään. Kun Lymanin suunnan tilanne on näyttänyt niiden perusteella hyvältä, komentajien pyytämiä vahvistuksia ei ole tullut, ja Ukrainalle on tarjoutunut mahdollisuus temmata aloite omiin käsiinsä.

Samoin kuin vuoden 2024 yllätyshyökkäyksessä Kurskiin, myös nyt on nähty, että kun olosuhteet taistelukentällä ovat otolliset, mekanisoiduilla hyökkäyksillä ja raskaalla panssarikalustolla on yhä tärkeä rooli, Kiritšenko sanoo Center for European Policy Analysis -ajatuspajan julkaisemassa artikkelissa.

– Kaikki sektorit tai maastot eivät sovellu raskaiden panssariajoneuvojen käyttöön, ja komentajien on sopeuduttava erilaisiin taisteluympäristöihin, hän toteaa.

Aselajien yhteistoimintaan perustuvan sodankäynnin periaate ei ole hänen mukaansa muuttunut sinänsä, mutta sitä koskevat doktriinit ovat käymässä vanhentuneiksi. Drooniuhkaan sopeutumiseksi ja liikkuvuuden palauttamiseksi on otettu käyttöön laaja kirjo erilaisia toimia, kuten elektronisen sodankäynnin järjestelmien aiempaa aktiivisempi hyödyntäminen, panssarivaunujen suojarakenteiden kehittäminen sekä ilmatilan entistä kattavampi seuranta.

Ukraina on myös ottamassa käyttöön liikkuvia droonitorjuntaryhmiä ja kasvattamassa droonipuolustukseen erikoistuneiden joukkojensa kokonaisvahvuutta.

– Ukrainan uudenlainen yhteisoperaatioihin perustuva hyökkäystapa on tuottanut tärkeitä tuloksia, kuten Lymanissa, mutta merkittävän läpimurron saavuttaminen on edelleen erittäin vaikeaa. Kuten Ukrainan vuoden 2023 vastahyökkäyksessä, rajallinen läpimurto saa yhä vastaansa tykistötulen ryöpyn ja droonien tulvan, Kiritšenko sanoo.

– Itä-Ukrainassa viime vuosina havaituista maataistelun vaikeuksista huolimatta hyökkäysoperaatiot ovat nykyaikaisessa sodankäynnissä edelleen mahdollisia. Ne kuitenkin vaativat älyllistä panostusta uusien tekniikoiden kehittämiseen ollakseen toteuttamiskelpoisia ja toistettavissa laajassa mittakaavassa, australialainen evp-kenraali Mick Ryan muistuttaa.

Ukrainan viimeaikaiset droonien käyttöön painottuneet vastahyökkäykset kertovat Kiritšenkon mielestä edelläkävijyydestä. Tulevissa operaatioissa droonien rinnalla saatetaan kuitenkin jälleen nähdä myös yhä enemmän panssarivaunuja, hän ennustaa.

Komissio haluaa tuoda Ukrainaa vähitellen lähemmäs unionia.
Mainos