[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”lempisuklaa” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Meillä on kovin kompleksinen suhde ruoan herkullisuuteen ja terveellisyyteen. Useimmat meistä taitavat edelleen olla ainakin salaa sitä mieltä, että herkullisuus ja terveellisyys eivät mahdu samaan annokseen. Toisaalta haluaisimme intohimoisesti kuulla, että herkut, kuten kermakakut, punaviini ja suklaa ovatkin – yllätys yllätys – terveysruokaa.
Useinhan media tarjoaa tällaista ”tutkittua tietoa”, jota haluamme kuulla ja uskoa.
Aiemmin on luultu, että maitorasva/punaviini/suklaa on terveydelle haitallista, mutta nyt uusimman amerikkalaisen tutkimuksen mukaan sen onkin todettu laihduttavan/sisältävän runsaasti antioksidantteja/alentavan sydäninfarktin riskiä/parantavan verenkiertoa/olevan hyväksi iholle/parantavan mielialaa/sisältävän onnellisuushormonia.
Kuulostaako tutulta? Olisihan ihanaa, jos tuo olisi totta.
Näin joulun alla tuollaista tietoa kaivataan erityisesti suklaasta. Ovathan kauppojen hyllyt taas tulvahtaneet täyteen toinen toistaan houkuttelevampia suklaaherkkuja, jotka iltojen pimetessä ja viimaisen räntäsateen voimistuessa laulavat seireenilaulujaan kiireen, vilun ja stressin raskauttamille kaupassakulkijoille. Mitä useammin ostoskärryihin livahtaa suklaalevy salaatin sijaan, sitä kiihkeämmin haluamme uskoa, että suklaan syönti on terveellistä. Onhan se, onhan?!
Ikävä kertoa, ettei se ole. Suklaan terveysvaikutuksia, joiden syyksi on tarjottu milloin polyfenoleja*), milloin serotoniinia tuottavaa tryptofaania**), ei ole voitu todentaa tieteellisesti pätevissä tutkimuksissa. Toki aina silloin tällöin uutiskynnyksen ylittää yksittäinen tutkimus, jossa tällaisia luvataan, mutta kokonaisuudessaan tutkimusaineisto ei suklaan terveysvaikutuksia tue. Terveysruoaksi suklaassa on aivan liikaa rasvaa ja sokeria.
Voih!
Mutta mielialaan suklaa voi kuin voikin vaikuttaa. Löysin nimittäin kiinnostavan tunnesyömiseen liittyvän tutkimuksen, jossa kiistattomasti osoitettiin suklaan vähentävän negatiivisia tunteita, siis vaikuttavan mielialaan positiivisesti. Kymmenisen vuotta sitten Appetite-tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa raportoitiin tutkimuksesta, jossa koehenkilöt altistettiin surullisille elokuville. Leffan jälkeen he saivat palasen suklaata, jonka jälkeen heidän mielialansa arvioitiin kyselytutkimuksella.
Tutkijat tarjoilivat puolelle osallistujista heidän lempisuklaataan, jonka merkin tutkimukseen osallistujat olivat etukäteen paljastaneet tutkijoille. Toinen puoli osallistujista sen sijaan sai nautittavakseen suklaata, josta he nimenomaan olivat sanoneet, etteivät pitäneet juuri siitä suklaasta.
Ja tapahtui se, minkä jokainen suklaan ystävän tietää intuitiivisesti: ne osallistujat, jotka saivat nauttia lempisuklaata surullisen leffan jälkeen, olivat selvästi vähemmän surullisia kuin ne, jotka joutuivat mutustamaan epämieluisaa suklaabiittiä.
Koeasetelmalla pystyttiin siis osoittamaan, että suklaan mielialaan vaikuttava mekanismi liittyi nimenomaan suklaan herkullisuuteen, eikä esimerkiksi tumma suklaa osoittautunut maitosuklaata tehokkaammaksi mielialan muokkaajaksi. Tässä tapauksessa selittävänä tekijänä ei näyttäisikään olevan serotoniini taikka suklaan sisältämät polyfenolit.
Tulokset ovat varmaan ainakin jossain määrin sovellettavissa kaikkeen ruokaan, jota syömme: epämieluisa ruoka ei lohduta surullista mieltä, johon mieliruoka tepsii helposti.
Harmillista vain, että tuon tutkimuksen mukaan vaikutus näyttäisi olevan kovin lyhytaikainen. Suklaatutkimuksessa lempiruoan mitattavissa oleva vaikutus oli nimittäin hävinnyt jo kolmen minuutin kuluttua. En usko!
*) Polyfenolit ovat kasvikunnan tuotteissa esiintyviä yhdisteitä, joiden runsaan saannin on useissa väestötutkimuksissa katsottu olevan yhteydessä hyvään terveyteen, kuten alhaisempaan sydän- ja verisuonisairastavuuteen. Toistaiseksi tutkimustulokset ovat kuitenkin olleet vasta alustavia (https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00040).
**) Serotoniini on aivojen välittäjäaine, joka vaikuttaa muun muassa mielialaan. Elimistö valmistaa sitä aminohappo tryptofaanista. Se on välttämätön aminohappo, jota meidän on saatava ravinnosta, ja saammekin sitä riittävästi tavallisesta monipuolisesta ruoasta. (https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00015)
Tutkimus suklaan vaikutuksesta mielialaan: Michael Macht & Jochen Mueller Immediate effects of chocolate on experimentally induced mood states. Appetite 49 (2007) 667–674.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
[vc_row][vc_column][vc_column_text][avatar user=”anu-hopia” size=”medium” align=”center”]Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.[/avatar][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
Lisää Anu Hopian ruoka-artikkeleita
[verkkojulkaisut tag=”anuhopia”]