Autolla liikenteeseen lähtijän pitäisi nukkua yöllä vähintään kuusi tuntia, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.
– Alle kuuden tunnin yöunilla ei ole turvallista lähteä liikenteeseen, kertoo tiedotteessa liikennelääketieteestä Itä-Suomen yliopistossa väittelevä lääketieteen lisensiaatti Juhani Kalsi.
Alle kuuden tunnin yöuni osoittautui tutkimuksessa väsymykseen liittyvän kuolonkolarin itsenäiseksi riskitekijäksi.
Valtaosassa kuolonkolareita taustalta löytyy kuljettajien terveyteen liittyviä riskejä, joita ovat tyypillisesti alkoholi, päihteet, lääkitys, äkillinen sairaskohtaus tai väsymys.
Kalsin väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kuljettajan terveyteen liittyviä tekijöitä, jotka muodostavat riskin vakaville tieliikenteen onnettomuuksille.
Tutkimus osoitti muun muassa, että alkoholin verotuksen keventämisen jälkeen on tapahtunut entistä enemmän kuolonkolareita, joissa kuljettaja oli onnettomuushetkellä päihtynyt.
Kalsi selvitti myös, miten potilaan ajoterveyttä on arvioitu sairaaloissa ja mihin toimenpiteisiin on mahdollisesti ryhdytty, jos kuljettajalla on alkoholismi, vakavia alkoholin vieroitusoireita tai alkoholismiin liittyvä komplikaatio kuten dementia. Tulosten perusteella lääkärit harvoin arvioivat ajokykyä alkoholiliitännäisten sairaalakäyntien yhteydessä.
Lääkärikunnalle tarvitaan Kalsin mukaan enemmän ajoterveyteen liittyvää koulutusta jo lääkärien peruskoulutuksen aikana.
– Lisäksi poliittiseen päätöksentekoon on luotava parempia keinoja huomioida liikenneturvallisuus, kun tehdään alkoholiin hintaan vaikuttavia päätöksiä. Myös kuljettajia on valistettava esimerkiksi kroonisen tai akuutin sairauden vaikutuksista ajokykyyn. Väsyneenä ei ole asiaa tieliikenteeseen.
– Näkö on tärkeä osa ajoterveyttä ja tutkimmekin erikseen, miten usein kuolonkolareiden taustalta löytyy näkemiseen liittyviä riskejä. Näköön liittyvät syyt olivat kuitenkin harvoin riskitekijänä kuolonkolareissa. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että näköasiat on melko hyvin huomioitu ajoterveysarvioissa, Kalsi toteaa.
Hänen mukaansa liikenneturvallisuuteen liittyviä päätöksiä tehdään valitettavan usein argumenteilla, jotka eivät perustu tutkimusnäyttöön.
– On tärkeää tieteellisesti tutkia, millä kuljettajaan liittyvillä riskeillä on oikeasti merkitystä, Kalsi sanoo tiedotteessa.
Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin laajasti Onnettomuustietoinstituutin dataa kuolonkolareista. Alkoholiin liittyvät sairaalakäynnit tutkittiin kolmen kuukauden ajalta Pohjois-Karjalan keskussairaalasta ja Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.