Mitä paremmin Ukrainan armeija on menestynyt puolustustaistelussaan Venäjää vastaan, sitä äänekkäämmin lukuisat ulkomaiset poliitikot, asiantuntijat ja kommentaattorit ovat kahden amerikkalaisasiantuntijan Raphael Cohenin ja Gian Gentilen mukaan vaatineet Ukrainaa neuvottelemaan aselevosta. ”Diplomatialle on annettava mahdollisuus” on heidän mukaansa mantra, jota jotkut toistelevat jokaisen konfliktin yhteydessä.
– Toisin kuin yleisesti esitetään, diplomatia ei ole luonnostaan ja aina hyvästä eikä myöskään vailla hintaa. Ukrainan konfliktin kohdalla diplomatiaan painostamisen ongelmat ovat erityisen ilmeisiä. Neuvottelujen todennäköiset hyödyt olisivat minimaalisia, ja odotettavissa olevat hinta voisi olla huomattava, tutkijat kirjoittavat ajatushautomo Randin julkaisemassa artikkelissa.
Väite, että useimmat sodat päättyvät diplomatiaan, on heidän mukaansa parhaimmillaankin harhaanjohtava. Jotkin sodat, kuten Yhdysvaltojen sisällissota ja toinen maailmansota, jatkuivat katkeraan loppuun asti. Ensimmäinen maailmansota ja Persianlahden sota taas ratkaistiin taistelukentällä ennen kuin osapuolet istuivat neuvottelupöytään. Korean sota päättyi aselepoon, mutta vasta sen jälkeen, kun taistelut olivat ajautuneet pattitilanteeseen.
– Sen sijaan diplomaattisen ratkaisun tavoittelu, kun sotilaallinen tilanne on pysynyt muuttumattomana – kuten Yhdysvallat yritti Vietnamin sodan aikana ja taannoin Afganistanissa – ovat päättyneet katastrofiin. Vaikka useimmat sodat päättyvätkin lopulta diplomaattiseen ratkaisuun, se ei tapahdu voiton asemesta, he toteavat.
Raphael Cohen toimii Randin strategia- ja doktriinitutkimusohjelman johtajana. Gian Gentile on saman ajatushautomon maavoimatutkimusosaston apulaisjohtaja.
Mahdoton yhtälö
Diplomatialla ei voida Cohenin ja Gentilen mukaan ainakaan tällä hetkellä lopettaa Ukrainan sotaa yksinkertaisesti siksi, että Venäjän ja Ukrainan intressit eivät kohtaa.
– Ukrainalaiset haluavat ymmärrettävästi maansa takaisin. He haluavat korvauksia Venäjän aiheuttamista vahingoista ja oikeutta sen tekemistä sotarikoksista. Venäjä on sitä vastoin tehnyt selväksi, että se haluaa yhä alistaa Ukrainan, he sanovat.
– Venäjän talous on raunioina, joten se ei voi maksaa korvauksia. Venäjän sotarikosten täysimääräiset seuraamukset voisivat johtaa siihen, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ja muita korkea-arvoisia henkilöitä joutuisi telkien taakse. Vaikka läntiset tarkkailijat toivoisivat mitä, tällaiset ristiriidat eivät juuri nyt mahdollista toimivaa diplomaattista etenemistapaa, he toteavat.
Neuvottelujen aika koittaa heidän mukaansa vasta sitten, kun Venäjä myöntää hävinneensä ja haluaa lopettaa sodan tai kun Ukraina katsoo, että Venäjän jatkuvien pommitusten aiheuttama tuska on liian korkea hinta miehitettyjen alueiden palauttamisesta. Toistaiseksi kumpikaan skenaario ei ole toteutunut.
– Diplomatian aika Ukrainassa tulee vielä. Toivottavasti se tulee pian. Mutta se ei näytä olevan tänään, he kiteyttävät.
