Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki on tehnyt yhdessä Turun yliopiston väitöskirjatukija Jonne Lehtimäen kanssa vertaisarvioidun tutkimuksen, jossa on analysoitu ikääntymisen vaikutuksia Suomen kansantaloudelle.
Luvut ovat synkkiä ja selittävät Suomen kansantalouden alhoa. Erilaisiakin teorioita on esitetty.
– Ne perustuvat siihen, että väestön ikääntyessä yritykset investoivat pääomaintensiivisimpiin toimintoihin, kuten esimerkiksi robotiikkaan, joka lisää tuottavuutta. Näin on osin käynytkin, mutta se ei riitä kääntämään kokonaisuutta plussan puolelle, Kotamäki sanoo Verkkouutisille.
Kotamäen ja Lehtimäen tutkimus osoittaa kausaliteetin eli syyseuraussuhteen suomalaisten ikääntymisen ja talouskasvun hitauden välillä.
– Tutkimuksessa tarkastelimme samaa kysymystä kahdella hyvin erilaisella tilastollisella menetelmällä. Tulokset ovat yhdenmukaisia, joka tuo uskottavuutta tuloksellemme, Kotamäki toteaa.
Tutkimuksessa tutkijat loivat vertailukohdaksi keinotekoisen vaihtoehtoisen Suomen muiden maiden talouskehitystä hyväksi käyttäen. Käytetyllä SCM-menetelmällä eli kaltaistamismenetelmällä havaittiin, että ilman ikääntymistä Suomen bruttokansantuote per asukas olisi vuonna 2019 ollut 15,9–27,5 prosenttia korkeampi, tuottavuus 8,4–13,9 prosenttia korkeampi ja valtionvelka 26–28,4 prosenttiyksikköä pienempi.
Suomi harmaantuu silmissä
Voi sanoa, että Suomi on harmaantunut silmissä. Samassa kerhossa edistyneistä maista ovat Japani, Italia, Portugali ja Suomi.
– Suomessa ikääntyminen on tapahtunut todella nopeasti vuoden 2010 jälkeen ja kehitys jatkuu tulevaisuudessakin. Italiassa väestön ikääntyminen on tapahtunut hitaammin, Finnveran Kotamäki sanoo.
– Se tekee Suomen tapauksesta poikkeuksellisen.
Suuret ikäluokat mahdollistivat aiemmin Suomen nopean talouskasvun. Nyt suuret ikäluokat ovat siirtyneet ja siirtymässä pois työelämästä. Se on johtanut siihen, että Suomen talouskasvu kärsii.
– Meidän tapauksemme on silläkin tavalla erikoinen, että Suomessa syntyvyyden kehitys on poikkeuksellista. Suomessa suuret ikäluokat olivat poikkeuksellisen suuria ihan globaalistikin vertailtuna, Kotamäki sanoo.
Meillä syntyvyyden laskukin on ollut suurta. Näiden seurauksena ikääntymisen vauhti on kovempi kuin missään muualla.
Ikääntymisen lisäksi Nokian harvinaisen kova liito lamavuosien jälkeen peitti alleen Suomen rakenteellisia ongelmia, joihin ei puututtu ajoissa.
– Meidän olisi pitänyt Ruotsin ja Saksan tavoin joustavoittaa työmarkkinoitamme. Vientivetoista palkkamallia olisi pitänyt edistää aiemmin. Uudistuksia ei tehty, koska Nokian menestys peitti alleen Suomen talouden rakenteelliset ongelmat.
”Työperäisen maahanmuuton kasvattaminen olisi selkein tapa”
Tutkimus osoittaa esimerkin avulla kaksi keinoa, joilla Suomen tilanne voidaan estää. Ne ovat talouden ennakoiva sopeutuminen väestön ikääntymiseen ja työvoiman tarjonnan lisääminen.
Ensimmäisen toimen kohdalla Suomen juna meni jo, mutta työvoiman tarjontaan voidaan vaikuttaa.
Mauri Kotamäki siteeraa Suomen entistä pääministeriä.
– Juha Sipilän sanoin työuria pitää pidentää alusta, keskeltä ja lopusta. Kaikki kannustimet sosiaaliturvasta verotukseen pitää viilata sellaisen kuntoon, että työllisyysaste maksimoituu.
Työperäisen maahanmuuton kasvattaminen on kuitenkin keinona kaikista tehokkain.
– Työperäisen maahanmuuton kasvattaminen olisi selkein tapa suoristaa väestöpyramidia. Se on hirveän suoraviivainen tapa ratkaista ongelma, Kotamäki sanoo.
Hänen mukaansa Suomessa kuitenkin pitäisi käydä keskustelua maahanmuuton rakenteesta.
– Meidän pitää houkutella ihmisiä, joiden työllisyys todennäköisyys on suurempi ja suhtautua nuivemmin niihin, joiden todennäköisyys työllistyä on pienempi. Se voitaisiin tehdä esimerkiksi Kanadan esimerkkiä seuraten pisteyttämällä, Kotamäki sanoo.
Hyvänä esimerkkinä mallista, joka voisi toimia Suomen mallina on Jussi Pyykkösen ja Osmo Soininvaaran tekemä pisteytysmalli.
– Pisteytysmalli olisi sosiaalisesti ja poliittisesti kestävä tapa. Yritysten tehtäväksi jäisi osaajien houkuttelu Suomeen.