Sisätautien erikoistuva lääkäri ja Suomen akatemian kliininen tutkija Jukka Koskela varoittaa koronaviruksen mutaatioiden aiheuttamista riskeistä.
Tähän mennessä viruksesta on tunnistettu kaksi huomattavasti levinnyttä ja selvästi aiempaa herkemmin tarttuvaa varianttia. Niin kutsutut brittiläinen ja eteläafrikkalainen muunnos ovat nousseet paikoin hallitseviksi, kääntäneet tartuntakäyriä nousuun ja syrjäyttäneet aiemman variantin alueilla, joille ne ovat levinneet.
Jukka Koskela muistuttaa viruksen mutaatioiden olevan sattumanvaraisia ja harvoin merkityksellisiä. Vaikka brittivariantti onkin herättänyt runsaasti huolta noin herkemmän tarttuvuutensa vuoksi, kiinnittää Koskela huomionsa Etelä-Afrikan muunnokseen. Se voi hänen mukaansa olla niin sanottu escape-variant. Käsitteellä tarkoitetaan, että virusvariantti kykenee välttämään aiemman koronatartunnan tai rokotteen synnyttämiä vasta-aineita.
Tästä on jo saatu vaarallisia viitteitä.
Etelä-Afrikassa tehtyjen tutkimusten perusteella virusmuunnos näyttäisi levinneen kiivaasti alueilla, joilla aiempaa varianttia on sairastettu runsaasti. Etelä-Afrikassa on myös raportoitu useita tapauksia, joissa taudin aiemmassa aallossa sairastaneita on saanut myöhemmin muunnostartunnan. Kenties vielä huolestuttavampi tieto on kuitenkin AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston rokotteen ilmeisen heikko teho muunnokseen.
– SA-var [Etelä-Afrikan variantti] kohdalla AZ-rokotteella ei ollut juuri mitään vaikutusta lievään tai keskivaikean taudin riskiin. Toive on, että vakavaan taudinkuvaan olisi vaikutusta, mutta näyttöä tästä ei ole, Jukka Koskela avaa Twitterissä.
Brittivarianttiin AstraZenecan rokote taas näyttää purevan. Koskela huomauttaa Suomen toiveen väestötason immuniteetista perustuvan juuri tähän rokotteeseen. Tässä tutkijalääkäri tunnistaa heikkouden.
– Suomen toiveikas strategia perustuu siis siihen, ettei escape-variantteja nähdä. Näitä (s-afr) on kuitenkin jo Suomessa todettu, kukaan ei tiedä kuinka laajalti. Yksikin alkuun pääsevä tartuntaketju saattaa pahimmillaan tuhota koko strategian, Jukka Koskela varoittaa.
Ongelmallisia muunnoksia voi myös syntyä lisää.
– Escape-variantteja tultaneen näkemään (UK:ssa nähdään jo E484K-mutaatiota joka SA-var avainmutaatio, syntynyt UK:ssa itsenäisesti), toivottavasti kuitenkin vasta, kun rokotetuotanto nopeasti kykenee vastaamaan tuotannolla muokattujen vahventeiden kysyntään, Jukka Koskela sanoo.
Suomessa oli eilisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tilannekatsauksen mukaan todettu maanantaihin mennessä 232 muuntovirustapausta. Näistä 214 on ollut viruksen brittivarianttia ja 18 eteläafrikkalaista varianttia.
Muuntoviruslukuja pidetään kuitenkin epävarmoina. THL on myös kertonut aiemmin, ettei ole varmaa, leviääkö muuntunutta virusta jo väestössä vai onko todetuissa tapauksissa kyse edelleen tunnetuista matkustajista lähteneistä tartuntaketjuista.
Muuntuneita viruksia tunnistetaan sekvensoimalla eli määrittämällä koko viruksen perimä tai osa siitä. Kapasiteettia todeta muuntuneen koronaviruksen aiheuttamia tartuntoja kasvatetaan THL:n mukaan jatkuvasti.
LUE MYÖS:
Lääkäri luovuttaa: Virallinen taho totesi tukahduttamisen mahdottomaksi
Rokote ei ehkä suojaa virusmuunnokselta
Ensin UK tunnistettu variantti taas antaa vain etua tarttumisen suhteen, mahdollisesti myös aiheuttaa suuremman viruksen määrän elimistössä ja sikäli ehkä vakavamman taudin, totuus vielä epäselvä. AZ rokote tuntuu tepsivän UK-var.. https://t.co/9E6MpPKPPO
— Jukka Koskela🇺🇦 (@jukka_koskela) February 10, 2021
SA-var kohdalla AZ rokotteella ei ollut juuri mitään vaikutusta lievään tai keskivaikean taudin riskiin. Toive on, että vakavaan taudinkuvaan olisi vaikutusta, mutta näyttöä tästä ei ole. Suomen toive väestötason immuniteetista perustuu AZ rokotuksiin.. https://t.co/ZQgYAyd2NV
— Jukka Koskela🇺🇦 (@jukka_koskela) February 10, 2021
Escape-variantteja tultaneen näkemään (UK:ssa nähdään jo E484K-mutaatiota joka SA-var avainmutaatio, syntynyt UK:ssa itsenäisesti), toivottavasti kuitenkin vasta kun rokotetuotanto nopeasti kykenee vastaamaan tuotannolla muokattujen vahventeiden kysyntään.
— Jukka Koskela🇺🇦 (@jukka_koskela) February 10, 2021
