Puolustusliitto Naton turvatakuut Suomelle hakuajaksi ovat Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan epärealistinen ajatus. Liittouman jäsenmaat ovat kuitenkin varautuneet tukemaan Suomea monin tavoin, jos Venäjä ryhtyisi painostamaan Suomea.
– Kriisitilanteessa tärkeimmiltä kumppaneilta eli Saksalta, Ranskalta ja Britannialta olisi varmasti tulossa tukea, Wilfried Martens tutkimuskeskuksen Niklas Nováky toteaa Ylelle.
Sitovat sotilaalliset turvatakuut koskevat vain Naton jäsenmaita, mutta Suomi on EU:n keskinäisen avunannon oikeudellisesti sitovan artiklan piirissä sekä Naton kumppanimaa. Tällöin asiantuntijoiden mukaan voidaan olettaa, että kriisitilanteessa Suomen saama tuki olisi vahvempaa kuin Ukrainalle tarjottu tuki.
– Kun Euroopan maat auttavat näin vahvasti ja sotilaallisesti EU:n ja Naton ulkopuolista maata, niin tuki Suomelle olisi hyvin todennäköisesti vieläkin vahvempaa, Nováky sanoo.
Lähiviikkojen aikana on jälleen nähty esimerkkejä yhteisistä sotaharjoituksista, jotka konkreettisen harjoittelun lisäksi osoittavat liittolaisuutta. Harjoituksia varten tehdyt lakimuutokset, kuten isäntämaasopimus sekä kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista selventävä laki helpottavat asiantuntijoiden mukaan mahdollisen avun vastaanottamista kriisitilanteissa.
Epävarmuutta tilanteeseen aiheuttaa asiantuntijoiden mukaan se, että Nato ei ole koskaan laajentunut keskellä kriisiä eikä sen turvatakuita ole kertaakaan jouduttu testaamaan toista valtiota vastaan. Täten Ukrainassa yhä jatkuva sota tekee Nato-hakemusajasta arvaamattoman
– Mutta on hyvä muistaa, että Venäjä on varoitellut kaikkien Naton laajenemiskierrosten yhteydessä. Venäjä uhkasi seurauksilla, jos Baltian maat liittyvät, mutta mitään ei tapahtunut, Euroopan hybridiosaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen sanoo Ylelle.