Verkkouutiset

Yhdysvaltalainen kevyt jalkaväkikomppania harjoitteli rakennuksen haltuunottoa yhdessä Kaartin jääkärirykmentin valmiusyksikön kanssa Helsingissä 28. kesäkuuta 2022. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Tutkija Venäjän aggressiosta: Suomettumisen jäännökset on pyyhitty pois

Henri Vanhasen mukaan nyt puhutaan suoremmin Venäjän aiheuttamista uhkista.

Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainassa kotimaisessa julkisessa keskustelussa on esiintynyt kriittisiä kannanottoja liittyen Suomen tapaan toteuttaa politiikkaa, diplomatiaa ja kaupankäyntiä Venäjän kanssa, toteaa Kokoomuksen ulkopoliittinen asiantuntija, tutkija Henri Vanhanen.

– Monien tahojen mukaan Suomen lähestymistapa on ollut liian sinisilmäinen ja siinä on ollut jopa ”suomettumisen” jäänteitä, Vanhanen tviittaa.

– Lienee tarpeetonta sanoa, että krapula helmikuun 24. päivän jälkeen on iskenyt aika rajusti. Äänensävyssä on todellakin tapahtunut jonkin verran muutosta Venäjän suhteen. Nyt puhutaan suoremmin Venäjän nykyisen hallinnon Suomelle ja Euroopan rauhalle aiheuttamista uhkista. Ja tämä on aivan oikein.

Vanhasen mukaan nyt kiinnitetään paljon huomiota siihen, kuinka poliitikot ja ministeriöt ovat halunneet ohjailla tutkijoiden sanomaa julkisessa keskustelussa Venäjästä puhuttaessa.

– Nyt kerrotaan, että vuosien mittaan tarkoituksena on ollut lieventää negatiivisten suuntausten ilmaisua.

Vanhanen on jakanut Twitterissä Helsingin Sanomien jutun, jossa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoo, että tutkijoita on haluttu rajoittaa sen suhteen, miten Venäjästä puhutaan julkisessa keskustelussa.

– Tämä suuntaus on ollut olemassa ja on tullut selväksi, että kylmän sodan ”suomettumisen” viimeisetkin jäännökset on pyyhitty pois Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Venäjän uhkasta ja Naton puolesta puhuminen ilman siitä seuraavaa kritisointia ja ryöpytystä on tullut paljon helpommaksi, Vanhanen sanoo.

Hän muistuttaa, että Suomi on yksi niistä maista, joka kylmän sodan jälkeisessä ympäristössä ei koskaan luopunut asevelvollisuuteen pohjautuvasta armeijastaan eikä supistanut suorituskykyjään 1990-luvulla.

– Päinvastoin: Suomi on aina valmistautunut puolustamaan alueitaan Venäjää vastaan käytävässä mahdollisessa sodassa.

Suomi on ollut aktiivinen Venäjä-pakotteiden kannattaja.

– Vuodesta 2014 lähtien Suomi myös pyrki aktiivisesti muodostamaan edellytyksiä puolustusyhteistyölle Naton kanssa pahan päivän varalle, Vanhanen toteaa.

– Vaikka Suomen julkinen diplomatia pyrki ylläpitämään tasapainoa ja ennustettavuutta Euroopan turvallisuudessa suhteessa Venäjään, tämä oli ainoastaan eskaloitumisen ja sodan estämistä. Vuoropuhelu Moskovan kanssa oli työkalu, ei palkkio tai lepyttelyä.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS