Mitä nuorempana lapsi aloittaa sosiaalisen median käytön, sitä suurempi on riski mielenterveysongelmiin myöhemmin, selviää yleislääketieteen erikoislääkäri, nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosolan keväällä julkaistusta artikkelista, johon hän on koonnut tutkimusnäytön sosiaalisen median haitoista lasten mielenterveydelle.
Sosiaalisen median alustat vertautuvat koukuttamisen keinoissa kasinopeleihin. Molemmat hyödyntävät nopeatahtisia ärsykkeitä, yllätyksiä ja henkilökohtaistettua sisältöä.
Vaikka koukuttamisen keinot vaikuttavat kaikkiin käyttäjiin, ovat nuoret aivot ovat erityisen haavoittuvaisia, koska impulssikontrollista vastaava aivolohkon etuosa kypsyy viimeisenä.
Kosola esittää, että sosiaalisen median ikäraja nostetaan 16 vuoteen. Australia asetti 16 vuoden ikärajan joulukuussa 2025. Lähes viisi miljoonaa alaikäisten tiliä suljettiin.
– Ikärajan nosto on vasta ensimmäinen askel, mutta se on välttämätön. Lapsille ei pidä antaa pääsyä alustoille, joita ei ole suunniteltu heitä varten, Kosola sanoo tiedotteessa.
Ikärajan kiertäminen on kuitenkin mahdollista, jos ikävarmistus on heikko. Ratkaisuksi Kosola suosittaa nollatietotodistusta, jossa käyttäjä voi kryptografisesti todistaa ikänsä paljastamatta muita henkilötietoja.
– Tekniset ratkaisut ikävarmistukseen ovat jo olemassa. Kyse on tahdosta ottaa ne käyttöön, Kosola toteaa.
Tutkijan mukaan vastuuta ei pidä jättää yksin vanhemmille tai sosiaalisen median yrityksille.
– Aikuisten tehtävä on pitää lapset turvassa sekä verkossa että sen ulkopuolella. Tämä vaatii lainsäädäntöä, ei vain vanhempien hyviä aikomuksia. Yhteinen ikäraja myös suojaa lapsia perheissä, joissa vanhemmilla ei ole voimavaroja asettaa rajoja, ja vähentää siten lasten eriarvoistumista.