Lumista metsää. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Tutkija selittää, miksi Suomen metsät ovatkin päästölähde ja ”aikapommi”

Hakkuut eivät Ilkka Leinosen mukaan selitä hiilinielun romahtamista.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Luonnonvarakeskus (Luke) kertoi hiljattain, että Suomen metsät ovat muuttuneet päästölähteiksi. Ruotsin ympäristönsuojeluviraston laskelmien mukaan ruotsalaiset metsät ovat kuitenkin hiilinielu.

Suomen ja Ruotsin viranomaisten erilaisista arvioista on viime aikoina keskusteltu paljon. Ilmi on käynyt se, että Suomessa ja Ruotsissa hiilensidontaa mitataan eri tavoin. Mistä maiden toisistaan poikkeavat arviot johtuvat?

Tutkimusprofessori Ilkka Leinonen Lukesta on avannut asiaa Uuden Suomen haastattelussa. Hän on lisäksi julkaissut viestipalvelu X:ssä tiivistelmän siitä, mistä on kyse.

– Hakkuiden kasvua on esitetty syyksi viime vuosien hiilinielun romahtamiseen. Kuitenkin, samaan aikaan kun Suomen metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi, hakkuissa on ollut laskeva trendi vuodesta 2018 lähtien. Nielun romahduksen taustalla ovat pitkäaikaiset trendit, jotka eivät liity hakkuisiin millään tavalla, eli puuston ikääntyminen, ilmaston lämpeneminen ja lisääntyvät metsätuhot. Niihin voi juurikaan hakkuumäärillä vaikuttaa, Leinonen kirjoittaa X:ssä.

– Hakkuiden vähentäminen olisikin vain ”avohaavan laastarointia”. Lyhyellä aikavälillä saadaan hiilinielua kasvatettua, mutta sitä ei saada ylläpidettyä pysyvästi. Vaikka hiilinielu kasvaisikin tilapäisesti, se lähtee joka tapauksessa pienenemään, hän jatkaa.

Leinonen kertoo, että Suomessa maaperästä on nopeasti tulossa sektoreiden merkittävin päästölähde.

– Yksi syy tähän on ojitettujen turvemaiden suuri määrä. Turvemaiden vuoksi Suomen metsien maaperä on valtava hiilivarasto. Samalla se on ”ilmastonmuutoksen aikapommi”, hän kirjoittaa.

– Nyt jo menetetty hiilinielu syntyi vasta 1970-luvulla sen jälkeen, kun Suomessa oli tehty 1950–1960-luvuilla isoja hakkuita ja uudistettu metsää. Metsät olivat hiilinielu 50 vuotta ja varasto kasvoi. Nyt tämä tilapäinen varasto on lähtenyt purkautumaan.

Leinonen lisää, että turve ja maaperän biomassa eli lehdet, oksat, runko ja juuristo hajoavat koko ajan nopeammin niin suometsissä kuin kivennäismailla ilmaston lämmetessä.

– Mallilaskelmilla havaitut lämpenemisen vaikutukset ovat yllättäneet nopeudellaan, hän toteaa.

Suomen päästöt hänen mukaansa lisääntyvät entisestään tulevaisuudessa, koska ilmaston lämpeneminen todennäköisesti jatkuu.

– Meillä on niin suuret päästöt maaperässä, ettemme mitenkään pysty säilyttämään maankäyttösektorin hiilinielua, eikä sitä enää ole olemassakaan.

Tämä on Leinosen mukaan ”varoittava esimerkki nieluihin perustuvan ilmastopolitiikan lyhytnäköisyydestä”.

– EU:n hiilinielutavoitteet on ylimitoitettu, sillä hyvin monessa maassa on samanlainen tilanne kuin Suomessa. Esimerkiksi Saksassakin metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi. EU:n LULUCF-politiikka vaatii uusimista. Päättäjät luottivat siinä liikaa luontopohjaisiin ratkaisuihin, mikä ei pitemmän päälle toiminut. Nieluja pystyttiin tuottamaan tietyn ajan, mutta ei loputtomiin. Hiilinielut ovat vain tilapäisiä, hän kirjoittaa.

Metsien potentiaali hiilinieluina on jo menetetty

Leinonen antaa suosituksia päättäjille.

– Nyt on EU:lla miettimisen paikka, että yritetäänkö väkisin jatkaa tätä maankäyttöön perustuvaa ilmastopolitiikkaa vai lähdetäänkö etsimään todellisia ilmastokeinoja, joilla tavoitteisiin pystytään pääsemään ja oikeasti hillitsemään ilmastonmuutosta, hän kirjoittaa.

Ykkösratkaisu hänen mukaansa olisi päästä eroon fossiilienergiasta.

– Se kuulostaa itsestään selvältä, yhteiseltä tavoitteelta, mutta esimerkiksi Saksassa suljettiin toimivat ydinvoimalat ja ruvettiin tuottamaan lisää hiilivoimaa. Eli otettiin takapakkia, Leinonen toteaa.

Fossiilienergiasta luopumisen lisäksi hänen mukaansa tarvitaan teknisiä hiilinieluja.

– Tekninen hiilinielu nappaa hiilidioksidia ilmakehästä varastoitavaksi. Jos Suomen teollisuuslaitosten biopohjainen hiilidioksidi saataisiin talteen, se riittäisi hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Tekninen hiilinielu tuottaa pysyvän hiilivaraston, jota metsät eivät tuota. Potentiaali on paljon suurempi kuin tällä hetkellä metsissä, jossa potentiaali on jo menetetty. Metsien hiilinielujen tuottamiseksi pitäisi istuttaa uutta, nuorta ja nopeakasvuista metsää.

Leinonen kirjoittaa, että teknisten hiilinielujen rakentamiseen tarvitaan ”miljardiluokan valtiontukia”.

– EU on nyt herännyt ja tunnustanut teknisten hiilinielujen tarpeen, ja esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan on syntymässä teknisiä hiilinieluja lähivuosina, hän kertoo.

– Suomessa sitä vastoin on riittänyt puhetta, mutta ei käytännön toimia, vaikka tekniset nielut mainitaan hallituksen ohjelmassa. Suomessakaan laitoksia tuskin syntyy ilman suuria valtiontukia. Yrityksillä on siihen kyllä kiinnostusta erityisesti metsäalalla.

 

 

 

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)