Rintamalta palaavat sotilaat tulevat muodostamaan lähivuosina ja vuosikymmeninä merkittävän sosiaalisen ja poliittisen ongelman, pohtii Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila Ilta-Sanomille.
Jo nyt Venäjällä raportoidaan suuresta määrästä väkivallantekoja, joihin rintamalta palanneet sotilaat ovat syyllistyneet. Venäläismedia Vjorstkan mukaan palanneiden sotilaiden väkivallanteoissa on kuollut 551 ihmistä, ja loukkaantuneita on tätäkin enemmän.
Palaavat sotilaat voivat olla vakavasti traumatisoituneita. Samaan aikaan he kokevat olevansa sotaveteraaneina koskemattomia.
Lassilan mukaan Venäjällä ei kuitenkaan ole mekanismeja tai rakenteita ”oikeastaan millekään toimivalle ja sulavalle integroimiselle”. Kuntoutusta on tarjolla rajallisesti, ja kun sitä on saatavilla, keskitytään siinä lähinnä fyysisten vammojen hoitoon.
Palaavien sotilaiden rikoksista ei myöskään haluta puhua.
– Venäjällä yleinen politiikka on se, että menestykset sentralisoidaan [Vladimir] Putinille ja epäonnistumiset hajautetaan alueille, Lassila toteaa.
Tämä näkyy siinä, että veteraanien auttaminen on pitkälti köyhien alueiden harteilla. Samaan aikaan Moskovassa, jossa sodan kannatus on suurinta, ollaan kaikista vähiten valmiita lähtemään sotaan.
Sotilaille päänvaivaa tuottavat myös Venäjän byrokratian rattaat. Muun muassa palaajille maksettavissa korvauksissa on ollut häiriöitä.
– Onko tämä yleistä Venäjän byrokratian mielettömyyttä, vai onko tämä todella sitä, että pyritään tietoisesti välttämään näiden korvausten maksamista, Lassila miettii.
Lassila arvioi, että kaikesta huolimatta sodasta palaajilla tulee olemaan tulevaisuudessa merkittävä poliittinen rooli.
– Tämä tulee vaikuttamaan Venäjän poliittiseenkin tulevaisuuteen. Ei välttämättä Vladimir Putinin aikaan, mutta Putinin jälkeisessä poliittisessa pelissä, Lassila tiivistää.
