Lasten kotihoidon tuki heikentää äitien työllisyyttä ja ansiotuloja jopa kymmenen vuotta lapsen syntymän jälkeen, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimusprofessori ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkija Tuomas Kosonen Verkkouutisille.
Hänen mukaansa tutkimusnäyttö viittaa vahvasti siihen, että nykyinen järjestelmä kannustaa äitejä jäämään pidemmäksi aikaa kotiin, mikä näkyy myöhemmin työurassa ja palkkakehityksessä.
Kosonen oli vuonna 2025 mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin lasten kotihoidon tuen vaikutuksia äiteihin ja lapsiin. Tutkimus julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä Journal of Public Economics -tiedelehdessä.
Puolueiden näkemyksissä eroja
Kotihoidon tuesta on käyty viime aikoina vilkasta julkista keskustelua. Kotihoidon tuki on etuus, jota maksetaan perheelle, jos alle 3-vuotiasta lasta hoidetaan kotona eikä hän ole kunnallisessa varhaiskasvatuksessa.
Kokoomus ja SDP poistaisivat nykymuotoisen kotihoidon tuen.
Keskusta ja perussuomalaiset vastustavat kotihoidon tuen poistamista.
Syvä tulopudotus
Tutkimuksessa puhutaan niin sanotusta lapsisakosta, joka mittaa, paljonko äidin ansiotulot laskevat verrattuna isän tuloihin ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen.
Tutkimuksen mukaan Suomessa äitien ansiotulot putoavat välittömästi ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen yli 70 prosenttia. Siitä se vähenee hitaasti noin 20 prosentin tasolle 8–10 vuotta lapsen syntymän jälkeen.
Kosonen muistuttaa, että Suomi poikkeaa esimerkiksi Tanskasta siinä, että ensimmäisten vuosien pudotus on erityisen syvä. VATT:n tutkimuksessa hyödynnettiin kuntien maksamia kotihoidon tuen kuntalisiä. Niiden avulla tutkijat pystyivät arvioimaan, miten suurempi kotihoidon tuki vaikutti äitien ansioihin.
– Isompi lasten kotihoidon tuki johtaa siihen, että äidit ovat pidempään kotona ja hoitavat lasta itse, Kosonen toteaa.
Vaikutus ei Kososen mukaan rajoitu kotonaolovuosiin, vaan näkyy myös myöhemmissä ansioissa ja urakehityksessä.
– Lasten kotihoidon tuki houkuttelee äitejä pysymään pidempään kotona, ja sillä on negatiivinen heijastusvaikutus heidän uraansa useammaksi vuodeksi eteenpäin, Kosonen kertoo tutkimuksen tuloksista.
Tutkimuksen perusteella lapsisakko voisi pienentyä selvästi, jos kotihoidon tuki poistettaisiin. Kososen mukaan arvio perustuu siihen, että tutkijat laskivat yhden tukieuron vaikutuksen äitien ansioihin ja skaalasivat vaikutuksen koko kotihoidon tuen määrään.
Vaikutuksia myös lapsiin
VATT:n tutkimuksessa tarkasteltiin myös lasten myöhempiä koulutusvalintoja ja rikoksia. Kososen mukaan yksivuotiaana saadulla kotihoidon tuella havaittiin keskimäärin kielteisiä vaikutuksia myös lapsiin.
Lapset hakeutuivat myöhemmin hieman vähemmän lukioon ja enemmän ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi nuorena tehdyt rikokset lisääntyivät hieman.
Kosonen korostaa, ettei tulosta pidä ylitulkita, sillä rikoksia tekevien nuorten lähtötaso on matala, noin neljä prosenttia nuorista.
Korvaava malli?
Kososen mukaan tutkimustieto ei tarjoa vahvoja perusteita nykyisen kotihoidon tuen säilyttämiselle sellaisenaan. Tuen poistaminen vaatisi kuitenkin korvaavan mallin.
Esimerkiksi kokoomus on esittänyt ansiosidonnaisten perhevapaapäivien määrän kasvattamista 40 päivällä sekä nostaisi päivärahan korvaustasoa. SDP haluaisi vaiheittain poistaa kotihoidon tuen ja samalla pidentää ansiosidonnaista vanhempainrahakautta.
Professorin mukaan yksi vaihtoehto voisi olla vanhempainrahakauden pidentäminen. Lisäksi osa äideistä ei välttämättä työllistyisi tuen poistamisesta huolimatta, mikä voisi lisätä lapsiperheiden köyhyyttä ilman korvaavia toimia.
– Tutkimus näyttää, että nykyinen järjestelmä aiheuttaa aika negatiivisia vaikutuksia. Keskeinen syy on kotihoidon tuen luomat voimakkaat taloudelliset kannusteet jäädä pois töistä. Lisäksi voi vaikuttaa, että lasten kotihoidon tuki on nimenäkin kotihoidon tuki eli pysy kotona, Kosonen sanoo.
Hänen pääviestinsä päättäjille liittyy työllisyyteen.
– Lasten kotihoidon tuki toimii päinvastoin kuin useimpien puolueiden ajama tavoite lisätä työllisyyttä. Keskimäärin vaikutukset ovat negatiivisia myös lapsiin. Tutkimuksen valossa ei ole hirveästi perusteita säilyttää nykyistä kotihoidon tukea, Kosonen sanoo.