Kiina vahvistaa taloudellista valtaansa nyt myös erinäisin diplomaattisin aloittein, uutisoi Financial Times. Tutkijoiden mukaan Kiina on valmis haastamaan Yhdysvallat maailmanpolitiikan vahvimpana pelurina.
– Kiina on nyt valmis pikkuhiljaa murentamaan Yhdysvaltojen johtoasemaa ja edistämään kiinalaista hallintoa, kommentoi Zhao Tong, Carnegie-ajatushautomon vanhempi tutkija ja Princetonin Yliopiston vieraileva tutkija.
Yhdysvalloille Kiinan presidentti Xi Jinpingin toimet ovat suurin haaste sitten kylmän sodan päättymisen. Presidentti Xi julkaisi maaliskuussa maan uuden ulkopoliittisen linjan, joka hylkäsi Kiinan strategiseen kärsivällisyyteen pohjanneet aiemmat politiikat.
Ensimmäisenä merkkinä uudesta linjasta voidaan pitää esimerkiksi Kiinan viimeaikaisia toimia Iranin ja Saudi-Arabian välisten diplomaattisuhteiden palauttamiseksi. Asiantuntijat sanovatkin, että tässä tapauksessa Kiina onnistui kääntämään kauppapoliittisen valtansa geopoliittiseksi vallaksi. Tutkijoiden mukaan myös maan kasvava sotilaallinen mahti saattaa tulevaisuudessa tarkoittaa sitä, että se voi haastaa Yhdysvallat myös kansainvälisen turvallisuuspolitiikan saralla.
Tutkijoiden mukaan Kiinan aktiivisempi ulkopolitiikka on nationalismin lisäksi osittain seurausta myös siitä, että maa kokee taloudellisten intressiensä suojaamisen tarpeelliseksi. Tämän lisäksi Kiina kärkkyy johtavaa asemaa myös kehittyvien talouksien keskuudessa, joille presidentti Xi on mainostanut ’’kiinalaistyylistä modernisaatiota’’ läntisen järjestelmän sijasta.
Kiinan mukaan modernisaation ei tarvitse merkitä länsimaalaistumista ja kehittyvien talouksien uskotaankin ottavan tämän viestin hyvin vastaan, uskoo puolestaan Moriz Rudolf Yalen yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Paul Tsai China- keskuksesta.
– Tämä näyttäisi olevan vasta-argumentti Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin autokratia vastaan demokratia- narratiiville, Rudolf jatkaa ja toteaa, että kyseessä on myös ideologinen taistelu.