Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) odotetaan ensi vuonna ratkaisua Vantaalla sijaitsevan sukutilansa menettäneen perikunnan valitukseen, kertoo Helsingin Sanomat.
Vantaan kaupunki lunasti Saraksen pellot vuonna 2016. EIT:n ratkaisu voi vaikuttaa suomalaiseen oikeuskäytäntöön merkittävällä tavalla, arvioi Turun yliopiston maankäyttö- ja kiinteistöoikeuden professori Martti Häkkänen, jonka pakkolunastusta ja eurooppalaisen omaisuudensuojaa tarkasteleva tekniikan alan väitöskirja tarkastettiin Aalto-yliopistossa.
EIT ratkaisee myös omaisuuskiistoja, joista julkisen vallan tekemät pakkolunastukset ovat järeimpiä.
Häkkäsen 600-sivuinen väitöskirja on ensimmäinen suomenkielinen tutkimus, johon on koottu vertailevaa tietoa EIT:n pakkolunastustuomioista.
– Olen kääntänyt ranskasta ja englannista joskus jopa 80-sivuisia tuomioita. Väitöskirjani antaa siten täysin uutta tietoa eurooppalaisesta tuomiokäytännöstä sekä lainlaatijoille että päättäjille, Häkkänen kertoo Helsingin Sanomille.
Häkkäsen mukaan Suomen lainsäädäntö on pitkälti sopusoinnussa Euroopan ohmisoikeussopimuksen kanssa, joskin vuodelta 1977 periytyvässä lunastuslaissa on kohtia, jotka eivät ihan ole linjassa ihmisoikeussopimuksen tai EIT:n ratkaisujen kanssa. Myös suomalaisessa oikeuskäytännössä on eroja EIT:n tuomioihin verrattuna.
Tiivistettynä Häkkäsen havainnot kiteytyvät suhteellisuusperiaatteeseen ja jälkikontrolliin.
EIT:n mukaan omaisuuteen puuttumisessa tulee vallita oikeudenmukainen tasapaino julkisen edun ja yksilön perusoikeuksien suojan välillä. Esimerkiksi EIT ottaa huomioon lunastettavan omaisuuden historian, kun taas Suomessa vastaavaa suhteellisuusarviointia ei tehdä.
Jälkikontrollin avulla valvotaan lunastetun omaisuuden käyttämistä lunastusperusteen mukaisesti. Esimerkiksi Ranskassa on mahdollista palauttaa lunastettu omaisuus alkuperäiselle omistajalle, jos näin ei tapahdu.
Suomesta jälkikontrolli puuttuu liki täysin. Palauttaminen on kielletty lunastuslaissa. Näin ollen on mahdollista, että lunastettua maaomaisuutta käytetään toisella tavalla. Oikeuskäytäntö on myös ollut julkisen vallan puolella lähes poikkeuksetta.
– KHO on käsitellyt useita kymmeniä lunastusvalituksia ja vain muutamassa tapauksessa lunastuslupa on kumottu, Häkkänen toteaa.
Häkkänen katsoo, että lunastusmenettelystä on tullut järeä ase julkiselle vallalle.
– Lunastuksista ja siihen liittyvästä vahvasta kaavoitusmonopolista on tullut aikamoinen rahantekokone kunnille, Häkkänen sanoo.