Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu sanoo Helsingin Sanomille, että keskustelu Suomeen mahdollisesti sijoitettavista Nato-tukikohdista osoittaa ymmärtämättömyyttä Naton toiminnan dynamiikasta.
Viime päivinä keskusteluun on noussut, pitäisikö Suomen asettaa joitain ehtoja mahdolliselle Nato-jäsenyydelleen. Esillä on ollut muun muassa se, tulisiko Suomen sallia alueellaan Naton tukikohtia.
– Se, että koko tukikohtakysymys on agendalla, kumpuaa ehkä siitä, että meillä ei ehkä ihan ymmärretä Naton päätöksentekoa ja sisäisiä dynamiikkoja, Pesu sanoo.
– Eihän tänne missään nimessä olla mitään edes tarjoamassa.
Pesu muistuttaa, että Baltian mailta ja Puolalta vei yli vuosikymmenen ajan, ennen kuin ne saivat ajettua itselleen Natossa läpi vuonna 2016 nykyiset kiertävät sotilasosastot. Silloin taustalla oli Venäjän vuonna 2014 suorittama Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan sota.
Tutkijan mukaan Suomen ei kannata ottaa itselleen automaattisesti Norjan mallia vain siksi, että intuitiivisesti se ehkä tuntuisi sopivan Suomelle.
– Suomen Nato-politiikan pitää lähteä Suomen strategisista intresseistä, Suomen maantieteellisestä asemasta ja Suomen tavoitteista. Orpo taisi puhua Suomen mallista. Minusta termi on ihan hyvä.
Pesu uskoo, että myös Suomen valtiojohdossa nähdään, ettei Nato-jäsenyyttä kannata etukäteen lähteä rajoittamaan.
– Minusta on ihan oikein, ettei mahdollisessa neuvotteluvaiheessa kannata olla mitään rajoituksia, jotka eivät välttämättä perustu kovin syvään ymmärrykseen siitä, miten liittokunta toimii.