Tuore väitöstutkimus osoitti myös, että kaikissa viidessä pohjoismaassa tarjoilijoilla on kohonnut riski sairastua syöpään.
Vuonna 2000 Suomessa tuli voimaan ravintoloita koskeva tupakkalaki, jonka mukaan ravintoloiden täytyi varata osa asiakastiloista tupakoimattomille asiakkaille. Siitä alkaen tupakointikielto on edennyt asteittain vuoteen 2007 saakka, minkä jälkeen tupakointi kiellettiin kokonaan ravintoloiden yhteisissä asiakastiloissa.
Jere Reijula toteutti väitöstutkimustaan varten kuusi valtakunnallista kyselytutkimusta vuosina 1999-2010. Kysely lähetettiin vuosittain ravintola-alalla toimiville Palvelualojen ammattiliitto PAM:in jäsenille.
Tupakansavulle altistumista arvioitiin kyselyjen lisäksi myös ravintoloissa tehdyillä sisäilman nikotiinipitoisuusmittauksilla Helsingssä, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa.
Ravintolatyöntekijöiden riskiä sairastua syöpään tutkittiin viiden pohjoismaan yhteisestä syöpärekisteristä. Tietokannan 14,9 miljoonan henkilön joukosta poimittiin tarjoilijat, 16 134 miestä ja 81 838 naista. Heillä myöhemmin todettujen syöpien määrää verrattiin muussa väestössä ilmaantuviin syöpätapauksiin.
Miestarjoilijoilla todettiin yhteensä 3 100 ja naistarjoilijoilla 16 288 syöpätapausta.
Tutkimus osoitti, että kun tupakointia ei vuonna 2000 aluksi kokonaan ravintoloissa kielletty, tupakansavulle altistuminen kyllä väheni mutta aluksi hitaasti.
Vuosina 1999-2007 tupakansavulle yli 4 tuntia työvuoron aikana altistuneiden määrä laski 46 prosentista 24 prosenttiin, ja samana ajanjaksona tupakansavulle altistumattomien ravintolatyöntekijöiden määrä puolestaan lisääntyi 34 prosentista 54 prosenttiin.
Kun ravintoloissa kiellettiin tupakointi kokonaan vuonna 2007, altistuminen väheni nopeasti.
Vuosina 2007-2009 tupakansavulle altistumattomien määrä kasvoi 54 prosentista 82 prosenttiin – suurin kasvu, 7 prosentista 69 prosenttiin, todettiin pubien ja yökerhojen työntekijöillä. Yli 4 tuntia tupakansavulle altistuneiden määrä laski samana ajanjaksona 24 prosentista 4 prosenttiin.
Tupakansavulle altistumisen väheneminen vaikutti myös työntekijöiden hengitystie- ja silmäoireiluun. Vuosina 2007-2009 ravintolatyöntekijöiden hengitystieoireiden esiintyvyys laski 18 prosentista 4 prosenttiin ja silmäoireiden 23 prosentista 6 prosenttiin.
Ravintoloiden sisäilman mittauksissa todettiin, että keskimääräinen nikotiinipitoisuus laski vuosina 2004-2010 tasosta 11.7 μg/m³ tasolle 0.1 μg/m³. Suurin lasku todettiin pubeissa.
Tarjoilijat tupakoivat muuta väestöä yleisemmin
Ravintolatyöntekijöillä ilmenee syöpiä muita yleisemmin. Miestarjoilijoilla syöpiä ilmenee noin puolitoista kertaa ja naistarjoilijoilla 1,1 kertaa yleisemmin kuin muulla väestöllä.
Suurin riski muuhun väestöön verrattuna on syövissä, jotka liittyvät alkoholin kulutukseen. Suurin ylimääräisten syöpätapausten määrä miestarjoilijoilla oli keuhkosyövässä ja nielusyövässä, naistarjoilijoilla keuhkosyövässä ja kohdunkaulan syövässä.
– Tarjoilijoiden kohonnut syöpäriski voi johtua siitä, että tarjoilijat tupakoivat muuta väestöä yleisemmin, altistuvat työssään tupakansavulle ja käyttävät alkoholia muuta väestöä enemmän, Reijula arvioi väitöstiedotteessaan.
Hän huomauttaa, että tutkimuksessa nähtiin tämänhetkinen tilanne tarjoilijoiden syöpien ilmaantuvuudessa eli tupakkalain vaikutukset näkyvät syöpätilastoissa viiveellä.
– Tarjoilijoiden riski sairastua etenkin keuhkosyöpään tulee todennäköisesti tasaantumaan muuhun väestöön nähden.
LL Jere Reijulan väitöskirja The Impact of Tobacco Legislation on Restaurant Workers’ Exposure to Tobacco Smoke in Finland tarkastetaan 28. toukokuuta Helsingin yliopistossa.
