Kuntien ja hyvinvointialueiden eläkemenoissa ei enää ole odotettavissa suurta kasvua. Nykyinen eläkemaksutaso näyttäisi riittävän pitkälle tulevaisuuteen, toteaa Eläketurvakeskus (ETK) torstaina julkaistussa raportissaan.
– Valtion eläkemeno pysyy vielä joitain vuosia korkeana, mutta kääntyy 2030-luvulla laskuun. Mutta moni asia riippuu eläkevarojen tuotosta ja syntyvyyden kehityksestä, kommentoi ylimatemaatikko Kaarlo Reipas arvioi tiedotteessa.
ETK arvioi ensimmäistä kertaa koko työeläkejärjestelmän eläkevarojen sekä keskimääräisen maksutason kehitystä. Raportti täydentää aikaisemmin julkaistuja pitkän aikavälin ennusteita. Kyseessä ei siis ole ennusteiden päivitys, vaan laajennus.
– Vaikka maailma on viime vuosina muuttunut paljon ja arvaamattomastikin, kääntyy työeläkejärjestelmän kurssi rauhallisesti. Järjestelmän suunnanmuutokset ovat verrattain hyvin arvioitavissa, ainakin lähivuosikymmeniksi, Reipas kertoo.
ETK:n raportti tarkastelee eläkejärjestelmän rahoitusta aina vuoteen 2090 asti, ja käsittelee erityisesti julkisen sektorin eläketurvaa. Kokonaisuutena näkymät ovat melko hyvät.
Työeläkejärjestelmällä oli toissa vuonna eläkevaroja yli 240 miljardia euroa. Nämä varat on sijoitettu eläkelaitoksissa muun muassa osakkeisiin ja korkopapereihin. Varojen tuottoa käytetään eläkemenojen rahoittamiseen, mikä hillitsee järjestelmän keskimääräisen eläkemaksun nousua.
Eläkevarojen määrä on huomattava, noin 254 prosenttia koko Suomen talouden työtulosummasta. Työtulosummalla tarkoitetaan yhden vuoden aikana maksettuja työntekijöiden palkkoja ja yrittäjien työtuloja, joista kertyy työeläkettä ja joista maksetaan työeläkemaksua.
ETK:n laskelman mukaan eläkevarat kasvavat lähivuosikymmeninä maltillisesti. Kasvu alkaa kuitenkin kiihtyä 2040-luvulla, jonka jälkeen varat kasvavat nopeammin kuin työtulot. Työeläkevarojen suhde työtulosummaan kasvaa noin 364 prosenttiin vuoteen 2090 mennessä. Samana vuonna eläkevarojen määrä nousee noin 650 miljardiin euroon inflaatiokorjattuna.
– Työeläkejärjestelmän rahoitussäännöt kerryttävät eläkevaroja vuosisadan alkupuolella. Näin varaudutaan vuosisadan jälkipuoliskolla nähtävissä olevaan eläkemenojen nousuun, Reipas toteaa tiedotteessa.
Vuotuiseen työeläkemenoon suhteutettuna eläkevaroja oli vuoden 2021 lopussa noin 850 prosenttia. ETK:n laskelman mukaan varojen suhde eläkemenoon kasvaa vielä noin kolmenkymmenen vuoden ajan ja vakiintuu lopulta noin 1000 prosenttiin. Tuhat prosenttia vastaa noin 10 vuoden eläkemenoa.
Laskelmissa oletetaan eläkevaroille 2,5 prosentin reaalituotto vuoteen 2031 asti ja 3,5 prosentin reaalituotto vuodesta 2032 alkaen.
ETK:n arvion mukaan järjestelmän keskimääräinen eläkemaksu nousee nykyisestä noin 25 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2090 mennessä. Sen sijaan valtion talousarviosta tuleva rahoitus pienenee samalla aikavälillä työtulosummaan suhteutettuna.
Työeläkejärjestelmän keskimääräinen maksutaso mukailee yksityisen sektorin TyEL-maksun kehitystä, joskin kuntien ja hyvinvointialueiden eläkejärjestelmän tasausmaksun vuoksi työeläkejärjestelmän keskimääräinen maksutaso ylittää TyEL-maksun vuosisadan alkupuolella.
Eläketurvakeskuksessa tehdään säännöllisesti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Uusin raportti laajentaa ETK:n rahoituslaskelmia kattamaan koko työeläkejärjestelmän.
Raportin oletukset ovat samat kuin vuonna 2022 julkaistussa pitkän aikavälin laskelmassa. Koska kyseessä on vuoden 2022 laskelman sisällöllinen laajennus, elokuun 2022 jälkeistä talous- ja muuta kehitystä ei ole huomioitu.
