Suomen demografinen muutos asettaa yhä kasvavia haasteita hyvinvointivaltiolle ja sen rahoitukselle.
– Olemme siitä onnellisessa asemassa, että suomalaisten eliniän odote on kasvanut. Samalla suuret ikäluokat ovat poistuneet työelämästä ja verotulot ovat vähentyneet. Se väistämättä asettaa kysymyksiä hyvinvointivaltion tulevaisuudelle, Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Pauli Kettunen sanoo Verkkouutisille.
Taloustieteen professori Niku Määttänen tutki asiaa jo vuonna 2007 työskennellessään Etlassa. Juuri nyt hyvinvointivaltiolla on vaikeaa, mutta silti hän uskoo, että Suomesta voidaan puhua hyvinvointivaltiona tulevaisuudessakin.
Hyvinvointivaltioon koskeminen on poliittisesti hankala kysymys. Pauli Kettunen muistuttaa, että kaikki puolueet pitävät hyvinvointivaltiota tärkeänä.
– Sopeutustoimiakin perustellaan, sillä että niillä pelastetaan hyvinvointivaltion tulevaisuus, Kettunen sanoo.
Puolueet ovat avainasemassa, kun puhutaan hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Niku Määttäsen mukaan hyvinvointivaltion elinvoimaisuuden ja kilpailukykyisyyden kannalta olisi tärkeää, että puolueet tekisivät presidentti Sauli Niinistönkin peräänkuuluttamaa parlamentaarista yhteistyötä.
– Puolueiden pitäisi keskustella yhdessä, mitä tarkoitetaan tänä päivänä hyvinvointivaltiolla ja löytää taloudelliset raamit, jolla se voidaan toteuttaa. Samassa yhteydessä tulisi käydä keskustelu siitä, miten julkisen sektorin velkasuhde saadaan jollain aikavälillä pysähtymään. Sillä tavalla voisimme rakentaa kestävämpää hyvinvointivaltiota, Määttänen sanoo.
Valtion kolmet kasvot
Pauli Kettusen mukaan valtiolla on kolmet kasvot: turvallisuusvaltio, hyvinvointivaltio ja kilpailukykyvaltio. Nämä eri painotukset ovat vaihdelleet ajan saatossa.
– Viime aikaisessa keskustelussa, kun elämme keskellä sotaa on turvallisuusvaltion kasvot olleet erityisesti esillä, Kettunen sanoo.
– Valtiovarainministeri (Riikka) Purran (ps.) puheissa on viimeaikoina näkynyt myös keskustelu siitä, mikä on valtion rooli palvelujen tuottajana ja mihin kaikkeen valtion tulee puuttua.
Tämä on merkki kilpailukykyvaltion kasvoista. Hyvinvointivaltion uudistaminen on kuitenkin hankalaa. Pauli Kettunen muistuttaa, että vaikka jälkikäteen katsoen hyvinvointivaltion kehitys on vääjäämätöntä niin sisäpoliittista keskustelua sen kehityksestä ja tarpeesta on ollut paljon sen alkuaikoina.
Niku Määttäsen mukaa Suomi tarvitseekin kipeästi keskustelua siitä, mitä menoja pitää julkisesti rahoittaa.
– En itse ajattele, että valtion tarvitsee välttämättä rahoittaa kaikkia nykyisiä palveluita tai tulonsiirtoja voidakseen kutsua itseään hyvinvointivaltioksi, Määttänen sanoo.
– Voisimme mielestä vähentää tulonsiirtoja keskiluokalle. Ne nostavat veroastetta ja voivat heikentää kannustimia tehdä töitä. Se helpottaisi tulevaisuudessa esimerkiksi terveyspalvelujen turvaamista heikompiosaisille.
Viime aikaisista keskusteluista Kettunen näkee, että on olemassa painetta sille, että niiden roolia oltaisiin muuttamassa. Harkinnanvaraisuuden ja oman vastuun määrän lisääminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on tapetilla.
– Keskustelussa näkyy muutos ja paine tähän suuntaan. Siinä on tällaista köyhäintalo-keskustelun henkeä. Se on monella tapaa universalismin ja hyvinvointivaltion hengen vastaista, Kettunen sanoo.
Hyvinvointivaltio ei ole ajamassa seinään
Niku Määttänen näkee kehityksen mahdollisena. Mutta hän muistuttaa, että hyvinvointivaltioon kuuluu olennaisena osana tulonsiirrot korkeatuloisilta pienituloisille. Vaikka Suomi harmaantuu kovaa vauhtia, niin tilanne ei ole toivoton.
– Viime vuosien nettomaahanmuutto on ollut viime aikojen positiivisia yllätyksiä. Se on osaltaan täyttänyt suurten ikäluokkien jättämää aukkoa työmarkkinoilla. Se on myös suoraviivainen konsti parantaa hyvinvointivaltion rahoitusta, Määttänen sanoo.
– Saa nähdä, mitä tulevaisuudessa tulee maahanmuutolle tapahtumaan, mutta sen mukanaan tuomat verotulot ovat olleet merkittäviä. Sitä tulemme tulevaisuudessa tarvitsemaan lisää rahoittaaksemme hyvinvointivaltion palveluja.
Suomessa ollaan myös sen edessä, että verotustakin joudutaan tarkastelemaan uudelleen. Autoilun sähköistyessä autoilusta saatavat verotulot romahtavat.
Niku Määttänen näkee, että hyvinvointivaltion tehtävä on tukea silloin, kun tukea tarvitaan.
– Esimerkiksi korkeakoulujen lukukausimaksujen käyttöönotto yhdessä järkevän opintolainajärjestelmän kanssa voisi olla yksi mahdollinen ratkaisu. Silloin tukisimme opiskelijoita silloin, kun rahaa on vähän ja kun tulot kasvavat lainan voi maksaa pois, Määttänen sanoo.
– Toinen konkreettinen keino olisi muuttaa hyvätuloisten ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa niin, työttömyysturvaa niin, että työttömyyspäiväraha-aika on johonkin rajaan asti pois ansiosidonnaisesta eläkkeestä. Siinä kohtaa puhumme miljardiluokan toimista.
