Suomen pakotevalvonta on kahden vuoden aikana tuottanut tulosta: 29 000 havaittua poikkeamaa tavaraliikenteessä, 2800 kohdennettua tarkastusta ja 740 aloitettua esitutkintaa. Esitutkinnan tapauksista noin sataa tutkitaan törkeinä säännöstelyrikoksina.
Jatkossa pakotteiden kattavuus, kiertämisen estäminen ja pakotteiden kehittäminen korostuvat entisestään. Tulli painottaa tiedottteessa, että yritysten vastuu pakotteiden kiertämisen estämisessä on keskeistä.
Ukrainan sodan alkamisesta tulee lauantaina 24. helmikuuta kuluneeksi kaksi vuotta. Euroopan unionin Venäjälle Ukrainaan hyökkäämisen vuoksi asettamat pakotteet ovat tiukentuneet jokaisen uuden pakotepaketin myötä. Pakotteiden kattavuus ja yhdenmukainen pakotevalvonta kaikissa EU-maissa sekä yritysten vastuu ovat avainasemassa pakotteiden vaikuttavuuden varmistamisessa. Viimeisimmissä pakotepaketeissa pakoteiden kiertämisen estäminen on ollut olennaisessa osassa.
– Aluksi pakotteet vaikuttivat tehokkaasti, minkä pystyimme omalta osaltamme varmistamaan tiukan pakotevalvonnan avulla. Pakotteita on kuitenkin syytä kehittää jatkuvasti. Pakotevalvonnan näkökulmasta esimerkiksi tavarakatteiden vuotokohtien entistä tarkempi tilkitseminen ja kauttakulkukieltojen laajentaminen voisivat olla toimia, jotka vähentäisivät tällä hetkellä pakotteiden kiertämismahdollisuuksia, toteaa tiedotteessa valvontaosaston johtaja Sami Rakshit.
– Olemme Tullissa hakeneet jatkuvasti uusia valvontakeinoja pakotteiden kiertämisen estämiseksi. Tullivalvonnassa ja rikostorjunnassamme olemme paljastaneet useita pakotteiden kiertämisyrityksiä, joissa on esimerkiksi käytetty väärennettyjä tulliasiakirjoja tai pyritty hämärtämään yritysten omistusrakenteita ja tavarakuljetusten todellisia määrämaita. Moninaisten kuljetusreittien ja -muotojen hyödyntämistä pyritään niin ikään käyttämään pakotteiden kiertämisessä, Rakshit kertoo.
– Pakotteiden kiertämisen estämisessä tullivalvonta-, tiedustelu- ja tutkintakeinojen jatkuva uudelleensuuntaaminen on tärkeää. Tulevaisuudessa yhtenä pakotteiden vaikuttavuuden kehittämismahdollisuutena voisivat esimerkiksi olla paikallisten yhteystyötahojen avulla suoritettavat tavarakuljetusten perillemenotarkastukset tietyissä Keski-Aasian maissa.
– Nykytilanteessa ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten oma vastuu pakotteiden kiertämisen estämisessä korostuu entisestään. Mikäli yritys tunnistaa kaupankäynnissään tai logistiikassaan jotain epäselvyyksiä, niin sellaisista kaupoista on parempi luopua kuin mahdollisesti osallistua omilla toimillaan pakotteiden kiertämiseen. Kauppakumppanien tunteminen ja tavaran lopullisen määränpään varmistaminen ovatkin ensisijaisen tärkeitä, jotta EU:n yhteiset pakotteet vaikuttavat tarkoituksenmukaisesti, painottaa Rakshit.
Joulukuussa 2021 Venäjälle oli vientiä 955 suomalaisyrityksellä ja tuontia 480 suomalaisyrityksellä. Joulukuussa 2023 Venäjälle oli vientiä 98 suomalaisyrityksellä ja tuontia 21 suomalaisyrityksellä.
Suomen itärajan sulkeminen on vaikuttanut tavaraliikenteen kuljetusreitteihin. Tällä hetkellä Suomen ja Venäjän välisen maarajan yli kulkee tavarajunaliikennettä vain Vainikkalan rautatierajanylityspaikan kautta. Osa tavaraliikenteestä on siirtynyt kulkemaan Etelä-Suomen satamien kautta joko suoraan Venäjälle tai Viron satamien kautta ylittäen EU:n ulkorajan Baltiassa.
Tullin arvion mukaan ennen rajanylityspaikkojen sulkemista maarajan ylittäneestä tavaraliikenteestä noin 80-90 prosenttia oli Suomen läpi kulkevaa kauttakulkuliikennettä, joka on nyt reitittynyt uudelleen erityisesti Baltian maiden kautta.
