Mikä haittaa osaamisen kasvua, mikä haastaa sitä? Entä mikä muuttaa työelämän ja osaamisen tarpeita? Muun muassa paljon puhuttu tekoäly. Kysytään siis siltä, mitä taitoja tulevaisuuden työntekijällä tulee olla.
Open AI:n ChatGPT vastaa, että tulevaisuuden työntekijöiltä vaaditaan todennäköisesti monipuolista osaamista ja kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin työympäristöihin ja teknologisiin innovaatioihin. Esimerkkinä tulevaisuuden työntekijän tärkeistä taidoista se listaa digitaaliset taidot, kriittisen ajattelun, viestintätaidot, luovuuden, itsensä johtamisen ja kulttuurienvälisen osaamisen. Päälle tekoäly muistuttaa, että tarvittavat taidot voivat vaihdella. Listaus on aivan arkijärkinen ja vastaus siistillä suomella.
* * *
Investointipankki Goldman Sachs laski hiljattain, että tekoäly voi korvata 300 miljoonaa työpaikkaa. Samalla sillä on mahdollisuus nostaa globaalia bruttokansantuotetta seitsemällä prosentilla kymmenessä vuodessa.
Tekoäly on sekä uhka että mahdollisuus samassa paketissa. On epäselvää, miten tekoäly lopulta vaikuttaa työpaikkojen muutokseen. Varmaa on vain, että työelämä ja yhteiskunta muuttuvat koko ajan. Sitä kuvaa hyvin Goldman Sachsin lainaama tutkimus, jonka mukaan 60 prosenttia nykypäivän työntekijöistä on tehtävissä, joita vielä 1940-luvulla ei ollut olemassakaan.
Suomessa keskustellaan vilkkaasti osaamisen uhkista, ja syytä onkin. Oppimistulokset ovat laskeneet, ja koulujen arjesta puhuvat huolissaan niin vanhemmat kuin opettajat. Osaajia on monilla aloilla vaikea saada, ja esimerkiksi varhaiskasvatuksessa edessä on ratkottavana etenkin suuria kaupunkeja koskettava osaajapula, monista muista kriittisistä aloista puhumattakaan. (Esimerkiksi kansliapäällikkö Anita Lehikoisen tiiviin tilannekuvan Suomen osaamisen haasteista ja ratkaisuista voi lukea täältä hallitusneuvotteluista kertovilta sivuilta.)
* * *
Tekoälyn vastaus tulevaisuudesta jätti huomaamatta inhimillisen: rohkeuden muuttua ja rohkeuden muuttaa.
Jos me yhteiskuntana tarvitsemme päättäjiltä, yrityksiltä ja osaajilta joustavuutta ja kykyä tehdä muutoksia, tarvitsemme myös yhteiskuntana rohkeutta muuttua ja muuttaa asioita. Se tarkoittaa, että meidän pitää entistä paremmin ravistella monia omia luutuneita käsityksiämme vaikkapa siitä, millainen työuran kuuluu olla tai miten sen pitää edetä – tai miten koulutusta pitää järjestää, millä aloilla, kuinka paljon ja missä.
Selvää on, että peruskoulutuksen pitää olla vahvaa ja luoda mahdollisuudet jokaiselle lapselle. Se on Suomessa kaiken osaamisen perusta. Tämän lisäksi Suomen pitää antaa tukensa uuden etsimiselle ja löytämiselle, oli kyse sitten yrityksistä, keksinnöistä, tutkimuksesta tai ihmisen yksilöllisestä urapolusta ja sen mutkista. Julkisen päätöksenteon osalta tämä tarkoittaa esimerkiksi vahvoja TKI-panostuksia, mutta laajemmassa mielessä myös kaikilta rohkeutta ja uskallusta muuttua maailman mukana.
