Tšernobyliin asennetut kamerat paljastivat yllättävän ilmiön

Maailman radioaktiivisimpiin kuuluvasta alueesta on tullut villieläinten turvapaikka.
Ukrainalaiset palomiehet sammuttivat metsäpaloa Tšernobylin suojavyöhykkeellä 7. toukokuuta 2026. / AFP / LEHTIKUVA / HANDOUT
Ukrainalaiset palomiehet sammuttivat metsäpaloa Tšernobylin suojavyöhykkeellä 7. toukokuuta 2026. / AFP / LEHTIKUVA / HANDOUT

Vuoden 1986 ydinonnettomuuden jälkeen Tšernobylin alue autioitui ihmisistä. Nyt kansainvälinen tutkijaryhmä on riistakameroiden avulla osoittanut, että hylätystä alueesta on tullut suurten nisäkkäiden turvapaikka.

Freiburgin yliopiston ekologin Svitlana Kudrenkon johtama ryhmä seurasi eläimistöä riistakameroilla vuosina 2020 ja 2021. Kamerat sijoitettiin Tšernobylin alueelle, neljälle luonnonsuojelualueelle, kahteen kansallispuistoon sekä ympäröiville suojelemattomille alueille.

Tutkimus kattoi yhteensä noin 60 000 neliökilometrin alueen Pohjois-Ukrainassa, ja kamerat olivat toiminnassa yli 15 000 vuorokauden ajan.

Tulokset olivat selviä. Alueelta havaittiin kaikkiaan 13 nisäkäslajia, ja Tšernobylin alueella niiden monimuotoisuus ja esiintyvyys olivat selvästi korkeammat kuin muilla tutkituilla alueilla. Kameroihin tallentui suuria kasvinsyöjiä, kuten hirviä, saksanhirviä ja metsäkauriita, sekä suuria petoeläimiä, kuten susia ja ilveksiä.

Tšernobylin alueella laukkaa myös pieni villihevoskanta, sillä alueelle 1990-luvun lopulla istutetut Przewalskin hevoset ovat lisääntyneet ja levittäytyneet.

Saastuminen ei estänyt eläinkantojen elpymistä

Poimintoja videosisällöistämme

Tutkijoiden mukaan syy eläinten runsauteen ei ole säteily vaan ihmisten poissaolo. Suuret, yhtenäiset ja ihmisistä tyhjentyneet alueet tarjoavat eläimille runsaasti tilaa levittäytyä, etsiä ravintoa ja lisääntyä.

Keskeinen johtopäätös on, että suojelualueet ovat tehokkaimpia silloin, kun ne ovat suuria, yhtenäisiä ja kun ihmisten pääsyä alueelle rajoitetaan aktiivisesti.

Tutkijat korostavat, etteivät he selvittäneet, miten radioaktiivisuus vaikuttaa eläimiin pitkällä aikavälillä. Aiemmat alueella tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin viitanneet siihen, ettei saastuminen ole estänyt eläinkantojen elpymistä.

Tutkimuksen toteutusta on sittemmin vaikeuttanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022. Sotilaallinen toiminta alueella on lisääntynyt, ja siviilien pääsyä sekä tutkimustoimintaa on rajoitettu merkittävästi.

Tutkimus on julkaistu Proceedings of the Royal Society B -tiedelehdessä.

LUE MYÖS:
Tšernobylia uhkaa uusi katastrofi: Radioaktiivista pölyä voi pelmahtaa ilmaan (15.4.2026)

Mainos