Tšekin turvallisuus- ja tiedustelupalvelu BIS tiedottaa tunnistaneensa ja neutraloineensa Valko-Venäjän (Belarusin) KGB:n agenttiverkoston, joka toimi useassa EU-maassa. BIS teki operaatiossa yhteistyötä Romanian ja Unkarin tiedustelupalvelujen kanssa.
Yksi päätekijöistä oli Moldovan tiedustelu- ja turvallisuuspalvelu SIS:n entinen apulaisjohtaja Alexandru Balan. Eurojustin mukaan Balan tapasi vuosina 2024 ja 2025 KGB:n edustajia Budapestissa ainakin kaksi kertaa. Tapaamisissa hän välitti rahapalkkiota vastaan salattua informaatiota ja sai toimintaohjeita. Tapaamisten on katsottu uhanneen Romanian kansallista turvallisuutta. Balan pidätettiin Romaniassa 8. syyskuuta 2025, ja hänen toimiinsa kohdistetaan rikostutkinta epäilynä vakoilu vieraan valtion puolesta.
Tšekin ulkoministeriö ilmoitti samaan aikaa Valko-Venäjän Prahan lähetystön työntekijän karkotuksesta. Häntä epäillään tiedustelusta diplomaattisen suojan alla. Hänen nimeään ei ole julkistettu, mutta Valko-Venäjän Radio Libertyn mukaan kyseessä voi olla Nikolai Dukšta, hallinnollisia asioita johtanut lähetystön neuvonantaja.
Tšekki on aiemminkin karkottanut valkovenäläisiä tiedusteluyhteyksistä epäiltyjä kansalaisia. Kuluvana vuonna toimittaja Natalia Sudlenkova joutui lähtemään, koska häntä syytettiin työskentelystä Venäjän tiedustelulle.
Tšekin viranomaiset sanovat, että uusin vakoilutapaus osoittaa, miten voimakkaasti Valko-Venäjän tiedustelu toimii Euroopassa, ja vaativat rajoituksia Valko-Venäjän ja Venäjän diplomaattien liikkumiselle Schengen-alueella.
Puolan viranomaiset ovat vaatineet samaa, ja rajoitukset saatetaankin liittää EU:n 19. pakotepakettiin Venäjää vastaan. Venäjän ulkoministeriö kutsuu uusinta aloitetta avoimesta vihamieliseksi ja uhkaa välittömillä vastatoimilla.
Tšekin ulkoministeri Jan Lipavskyn mukaan Venäjän diplomaattien vapaa liikkuvuus täytyy lopettaa, koska he käyttävät sitä sabotaasioperaatioiden mahdollistamiseen. Tšekki esitti Venäjän diplomaattien liikkumisrajoituksia jo vuonna 2023 osaksi EU:n 12. pakotepakettia, mutta esitys ei mennyt läpi.
Vuonna 2024 EU-maat hyväksyivät 89,3 prosenttia Venäjän kansalaisten Schengen-viisumihakemuksista. Se on suurin osuus sitten Venäjän hyökkäyssodan alkamisen Ukrainaa vastaan, mutta alempi kuin ennen sodan alkua.
