Petoasiantuntijoiden mukaan Lounais-Suomen sudet ovat yhä rohkeampia, uteliaampia ja tottuneempia ihmisiin, uutisoi Turun Sanomat.
Kuudesta petoasiantuntijasta viisi oli sitä mieltä, että alueen susipopulaatio on tottunut ihmisiin. Yhden mielestä rohkeammat sudet ovat kuitenkin vain poikkeusyksilöitä, eivät osoitus laajemmasta trendistä.
Loimaan seudun riistanhoitoyhdistyksen Ari Savolaisen mukaan syyskuussa Alastarolla sattunut tapaus, jossa susi tuli viiden metrin päähän koulukyytiä odottaneesta lapsesta, ei ole yksittäistapaus.
– Susi on tullut paljon rohkeammaksi. Se on viisas eläin, joka on huomannut, että sille ei ole vaaraa siitä, että se tulee lähemmäksi ihmistä, Savolainen kommentoi.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan muutos ei ole äkillinen, vaan alueen sudet ovat olleet jo pitkään tottuneita ihmisiin. Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilön Mikko Määttäsen mukaan sudet ovat aina liikkuneet ihmisten pihapiirissä.
Suomen riistakeskuksen suunnittelija Mikko Jokinen taas huomauttaa, että kohtaamisten määrä on lisääntynyt myös susikannan kasvun vuoksi. Kun susien määrä lisääntyy, myös kohtaamisia ihmisten kanssa tulee väistämättä enemmän.
Jokisen mukaan ihmisiin tottumisen sijaan kyse on pikemminkin ihmiseen sopeutumisesta.
– Susi on Lounais-Suomessa sopeutunut sietämään ihmistä elinympäristössään, mutta lähtökohtaisesti susi pelkää ihmistä, Jokinen kertoo.
Lisääntyneistä susien ja ihmisten välisistä kontakteista huolimatta asiantuntijat muistuttavat, että susi ei ole lähtökohtaisesti vaaraksi ihmisille.
– Sudet liikkuvat jo ihan kuin ketut. Minulla ei kuitenkaan ole tietoa, että ne olisivat olleet vielä vaaraksi ihmisille, tiivistää Mynämäen seudun petoyhdyshenkilö Ari Kilpeläinen.
Koskaan ei kuitenkaan voi luvata, että susi olisi aina ihmiselle vaaraton. Esimerkiksi haavoittuneet sudet voivat käyttäytyä arvaamattomasti ja aggressiivisesti.
Kotieläimille sudet ovat kuitenkin edelleen uhka. Toistaiseksi sudet keskittyvät pääosin sorkkaeläimiin, mutta mikäli tavoitteet peura- ja kauriskannan kääntämisestä laskuun onnistuvat, voivat sudet päätyä etsimään ravintoa lemmikkieläimistä.
– Silloin susille voivat alkaa kelvata koirat, kissat ja vasikat, Määttänen varoittaa.
Asiantuntijoiden mielipiteet jakautuvat ratkaisuista. Savolainen kannattaa kaatolupien lisäämistä, joka voisi lisätä susissa ihmispelkoa. Jokinen on tyytyväinen nykylinjaan, kun taas Suomen luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro uskoo, että Suomessa yritetään kampanjoida suden kannanhoidollisen metsästyksen sallimisen puolesta.
– Jos on poikkeuksellisesti käyttäytyviä susia, niin poistolupa on aina heti myönnetty. Kyseessä ovat aina olleet joko nuoret sudet tai haavoittuneet sudet, Lumiaro huomauttaa.
EDIT: Päivitetty klo 14.13. Tarkennettu petoasiantuntijan mielipitietä.
