Kuntien julkisten tietokantojen sisältämät paikkatiedot pitäisi puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Juha Marteliuksen mukaan määritellä Suomessa osaksi kriittistä infrastruktuuria, kertoo Turun Sanomat.
Kaikille avoimista paikkatiedosta näkee muun muassa vesihuollon ja energiahuollon kannalta kriittiset sijainnit, kuten vedenottopaikat, energiaputket ja tieliikennekaapelit sekä viranomaisten infrastruktuuriin liittyvää dataa. Tiedon määrä on Marteliuksen mukaan valtava.
– Yhteinen piirre niille on, että niistä jokainen on omalla tavallaan kriittistä yhteiskunnan toimivuuden kannalta.
Kuntien julkisiin tietokantoihin on tänä vuonna kohdistunut runsaasti kuntien infrastruktuuria koskevia hakuja Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Iranista. Kuntaliiton erityisasiantuntijan Ari Korhosen mukaan kyse voi olla tiedustelutoiminnasta.
Asia on Marteliuksen mukaan ollut puolustusministeriön tiedossa. Mahdollisuutta sille, että kyse olisi tiedustelutoiminnasta, ei voi sulkea pois.
– On vaikea ymmärtää mitään tarkoitusta kaikelle sille tiedolle, jota on haettu ja pyritty hakemaan, joka olisi asianmukaista, hän toteaa.
Suojelupoliisin mukaan kunnissa kannattaisi arvioida tiedon kriittisyys kunnan ja koko yhteiskunnan turvallisuudelle jo ennen sen julkaisua.
Esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi on tärkeää, että avointen tietokantojen kautta ei syntyisi tietokokonaisuuksia, jotka voivat vaarantaa kansallisen turvallisuuden.
– Yksittäisiä tietoja yhdistelemällä voi esimerkiksi saada kokonaiskuvaa yhteiskunnalle kriittisten kohteiden sijainneista tai haavoittuvuuksista, Suposta kerrotaan Turun Sanomille.
