Entistä useampi toimittaja hakeutuu alalle siksi, että haluaa vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja edistää oikeiksi kokemiaan asioita. Verkkouutiset kirjoittaa ilmiöstä tässä artikkelissa. Hyviksi ja edistämisen arvoisiksi asioiksi koetaan usein esimerkiksi tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja ilmastotietoisuuden edistäminen.
VU:n haastatteleman tietokirjailijan Katleena Kortesuon mukaan tilanne on ongelmallinen etenkin niissä asioissa, jotka jakavat ihmisten mielipiteitä. Jos toimittaja edistää oikeiksi kokemiaan arvoja, hän päättää myös yleisön puolesta sen, mitkä arvot ovat edistämisen arvoisia ja mitkä eivät.
Huoli on aiheellinen. Jos toimittajalla on vahva asenne tiettyjä aiheita kohtaan, kykeneekö hän kertomaan yleisölle asioista luotettavasti? Jos toimittaja haluaa edistää työssään esimerkiksi ilmastotietoisuutta, kykeneekö hän kertomaan ilmastoaktivistien ja poliisin yhteenotoista yleisölle ilman asenteellisuuksiin sortumista? Jos toimittaja haluaa edistää suvaitsevaisuutta, kykeneekö hän kertomaan yleisölle maahanmuuttajien tekemistä rikoksista tai tiettyjen maahanmuuttajaryhmien korkeasta työttömyydestä, vaikka se saattaakin herättää yleisössä kielteisiä tuntemuksia maahanmuuttoa kohtaan? Nämä ovat kysymyksiä, jotka arkisessa uutistyössä on kyettävä ottamaan huomioon.
Suomessa vastuulliset tiedotusvälineet ovat sitoutuneet noudattamaan Journalistin ohjeita. Ne ovat kenen tahansa luettavissa Julkisen sanan neuvoston verkkosivuilla. Journalistin ohje numero 1 (JO 1) sanoo yksiselitteisesti: ”Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen. Yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu”. Tämä tarkoittaa siis sitä, että toimittajan tehtävänä on jakaa yleisölle tietoa maailman tapahtumista ja kertoa, miten asiat ovat. Totuudenmukaisesti ja ilman asioiden vääristelyä. Hänen tehtävänsä ei ole kertoa, miten asioiden pitäisi hänen omasta mielestään olla tai mitä yleisön pitäisi asioista ajatella.
Harvaa toimittajaa on myöskään palkattu töihin kertomaan mielipiteistään. Lisäksi Journalistin ohjeen numero 11:n (JO 11) mukaan ”yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta”. Vastuullisesti toimiva toimittaja ei siis voi uutistekstinsä sekaan ujuttaa omia mielipiteitään ja esittää niitä faktoina. Tai jättää kertomatta asioista, jotka eivät tue hänen maailmankatsomustaan. Jos hän tekee näin, hän ei ole vastuullinen journalisti vaan agendajournalisti. Se taas rapauttaa koko median uskottavuuden.
Toimittaja tietysti voi esittää omia näkökulmiaan ja mielipiteitä, mutta se on tehtävä avoimesti esimerkiksi kolumneissa tai näkökulmakirjoituksissa. Silloin lukija tietää jo valmiiksi, että kyse on toimittajan mielipiteestä.
Journalismi onkin viime vuosina mielipiteellistynyt ja kolumnien sekä näkökulmakirjoitusten määrä on lisääntynyt. Parhaimmillaan toimittaja voi kirjoituksillaan tuoda uutisaiheisiin lisää pohtimisen arvoisia näkökulmia etenkin silloin, jos ne ovat hyvin perusteltuja. Kääntöpuolena on se, että liika mielipiteellistyminen voi johtaa siihen, että uutismedian sivusto näyttää enemmän toimittajien henkilökohtaiselta blogilta kuin tiedotusvälineeltä. Enemmistö tiedotusvälineiden lukijoista haluaa kuitenkin lukea uutisia eikä toimittajien mielipiteitä.
Faktojen ja mielipiteiden erottaminen pätee myös haastattelutilanteisiin. Vastuullisesti toimiva toimittaja ei voi käyttäytyä haastattelussa avoimen asenteellisesti ja ikään kuin pyrkiä laittamaan tiettyjä sanoja valmiiksi haastateltavan suuhun. Silloin ollaan vaarallisilla vesillä, jos riippumattomana esiintyvä politiikan toimittaja päästää toisten puolueiden edustajat toistuvasti helpommalla ja pitää toisten puolueiden edustajia jatkuvan erityistarkkailun kohteena.
Myöskään haastateltavan tai kenenkään muunkaan sanomisia ei saa vääristellä. Tästä on olemassa valitettavia esimerkkejä. Britannian yleisradioyhtiö BBC jäi kiinni Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin puheiden harhaanjohtavasta editoinnista. BBC oli ohjelmissaan leikannut Trumpin puheita niin, että ne antoivat yleisölle harhaanjohtavan käsityksen hänen sanomisistaan. Kyse ei ollut vahingosta (joka sekin olisi ollut vakava virhe), vaan tietoisesta valinnasta. Moka oli median kannalta harmillinen, sillä se osoitti Trumpin puheet asioita vääristelevästä mediasta todeksi.
Vaikka Trumpin ja median suhde on ongelmallinen ja Trump päästelee ajoittain suustaan älyttömyyksiä, toimittajien on osattava pitää päänsä kylmänä. Edes niistä älyttömistä lausunnoista ei saa uutisoida tavalla, joissa alkuperäinen kommentti on irrotettu alkuperäisestä asiayhteydestä niin, että yleisölle tilanteesta syntyy harhaanjohtava vaikutelma. Agenda ei saa koskaan ajaa faktojen ohi.
Suomessa media ei ole onneksi töppäillyt yhtä räikeästi. Meilläkin on silti nähty tapauksia, joissa tiedotusvälineet ovat puuttuneet toimittajiensa sanomisiin. Esimerkiksi Helsingin Sanomat puuttui toimittajansa sosiaalisessa mediassa esittämiin kannanottoihin Gazan tilanteesta. Lehti antoi toimittajilleen myös ohjeistuksen, jossa toimittajia kehotettiin varovaisuuteen poliittisten ja yhteiskunnallisten kannanottojen esittämisessä. Taustalla on huoli siitä, että median uskottavuus luotettavana tiedonvälittäjänä kärsii, jos sen toimittajat käyttäytyvät vapaa-ajallaan avoimen asenteellisesti.
Jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä ja niiden esittämiseen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että yleisön kannalta sillä ei ole merkitystä, onko toimittajan kannanotot esitetty työ- vai vapaa-ajalla. Kuinka uskottavana pitäisit esimerkiksi politiikan toimittajaa, joka osallistuu vapaa-ajallaan hallituksen vastaiseen mielenosoitukseen ja on heti seuraavana päivänä uutisoimassa poliittisesta päätöksenteosta ikään kuin neutraalina toimijana? Entä uskoisitko, että kyseinen toimittaja kykenisi kohtelemaan tasapuolisesti vaalitentissä sekä hallitus- että oppositiopuolueiden edustajia? Epäilyksiä varmasti heräisi.
Perinteisessä ihanteessa journalismin tarkoituksena on toimia tiedonvälittäjänä ja haastaa vallanpitäjiä. Median pitäisi siis olla niin sanotusti ”vallan vahtikoira”. Jos tavoitteena on toimia mielipidevaikuttajana ja edistää tärkeäksi kokemiaan asioita, journalismi ei välttämättä ole paras väline siihen. Silloin kannattaa hakeutua kokonaan toiselle alalle tai lähteä suoraan mukaan politiikkaan.
Onneksi suurin osa toimittajista tuntee ammattietiikkansa hyvin. Vuonna 2023 toteutetun Worlds of Journalism Study –tutkimuksen mukaan suurin osa pyrkii edelleen puolueettomaan ja neutraaliin tiedonvälitykseen. Alan opiskelijoiden ja nuorten toimittajien keskuudessa journalismilta toivotaan silti enemmän kantaaottavuutta. Kenties tulevaisuuden journalismi onkin entistä enemmän kantaaottavampaa ja vähemmän objektiivista. On täysin ymmärrettävää, että monet ovat huolissaan tästä kehityssuunnasta.
Myös se herättää keskustelua jatkuvasti, millaiseen arvomaailmaan suomalainen media on kallellaan. Toisten mielestä media on vasemmistolainen tai ”vihervasemmistolainen”. Samaan aikaan toisten mielestä valtavirtamedia on umpioikeistolainen ja elinkeinoelämän kätyri. Yleensä tällaiset tulkinnat kertovatkin enemmän median arvostelijan omista arvoista kuin mediasta itsestään. Median uutisointi herättää ärsytystä etenkin silloin, jos uutisointi ei vastaa omaa arvomaailmaa. Sen sijaan omia näkökantoja tukevat uutiset herättävät harvemmin voimakkaita tunteita.
Oli miten oli, suomalaisten toimittajien puoluekannoista ei ole olemassa luotettavaa tutkimustietoa, sillä asiaa ei ole laajasti tutkittu. Tuskin se olisi edes tarpeellista ja se rikkoisi vaalisalaisuutta. Kaiken lisäksi monella ei edes ole mitään tiettyä puoluekantaa, sillä monet ovat liikkuvia äänestäjiä. Osa yhteiskunnallisista aiheista kirjoittavista toimittajista on julkisesti jopa ilmoittanut äänestävänsä vaaleissa aina tyhjää riippumattomuuden varmistamiseksi.
Olisi kuitenkin toivottavaa, että jokainen toimittaja olisi perillä omista arvoistaan ja siitä, miten hänen arvonsa vaikuttavat työskentelyyn toimittajana. Jos toimittajalla on vahva asenne tiettyä uutisaihetta kohtaan, hänen ei kannattaisi käsitellä kyseistä aihetta. Hyvä journalisti osaa haastaa ja kyseenalaistaa – myös omat asenteensa.
LUE MYÖS:
Asiantuntija varoittaa: Aktivistitoimittajat murentavat median luotettavuutta
Näkökulma: Median tehtävä on välittää tietoa eikä kytätä vääriä uutisia
Viekö tekoäly toimittajien työpaikat? Tässä suurimmat uhat
