Norminpurun tulee jatkua myös tulevina hallituskausina, kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) kirjoittaa blogissaan.
Esimerkiksi sääntelytulkinta, jonka mukaan vapaaehtoiset eivät välttämättä saa leipoa leivonnaisia hoivayksikön asukkaille on Heinosen mielestä täysin turhaa sääntelyä.
– Nämä ovat tavallisten suomalaisten koteja, mutta elintarvikesääntelyn ja hyvinvointialueiden ohjeiden tulkinnoissa on menty paikoin niin tiukoille, että tavallisten arjen asioiden tekeminen on käynyt mahdottomaksi. Uusi norminpurkulista haluaa korjata tämän: omaisten ja ystävien pitää saada leipoa pullaa toisille ikääntyneille ilman, että sen tielle nousee turha säännös.
Toinen esimerkki on se, että EU:n kouluhedelmätuen piiriin kuuluvia hedelmiä ei saa käyttää millään tavalla ruoanlaitossa.
– Niitä saa pestä, paloitella ja raastaa, mutta jos ne sekoittaa yhteen hedelmäsalaatiksi, tuki katoaa ja viranomainen kolkuttaa koulun ovelle. Tämä on sitä byrokratiaa, josta tavallinen koulun keittiötyöntekijä oppii nopeasti, mitä tarpeettoman sääntelyn arki tarkoittaa. Nyt tätäkin ollaan järkeistämässä.
Heinonen nostaa esille myös vapaaehtoisten elvytysryhmät, jotka viranomainen on katsonut lainvastaisiksi.
– Norminpurkulista haluaa varmistaa, että vapaaehtoisten elvytysapua ei saa kieltää – silloin, kun minuutit ratkaisevat, sääntö ei saa olla ihmishenkeä tärkeämpi.
Myös lapsen pankkitilin avaamista tulee Heinosen mukaan helpottaa purkamalla turhaa sääntelyä. Prosessiin voi hänen mukaansa kulua nykyään viikkoja, vaikka ennen asia hoitui nopeasti pankissa.
– Kyse on peruspalvelusta, joka ei saa kaatua tarpeettomaan byrokratiaan. Norminpurkulista esittää, että alaikäiselle voidaan avata perusmaksutili nykyistä kevyemmällä menettelyllä, kun kyse on matalariskisestä peruspankkipalvelusta.
Myös rakennusalan töissä tarvittavia erilaisia lupia on Heinosen mukaan selkeytettävä.
– Kun työntekijä menee työmaalle, hänellä pitää olla pitkä pino erilaisia pätevyyskortteja, joista osa perustuu lakiin, osa vakuutusehtoihin ja osa pelkkään alan tapaan. Korteilla on eri vanhentumisajat ja niiden uusimisesta kertyy kuluja sekä työntekijälle että työnantajalle. Tätä rumbaa halutaan suitsia: yksi kansallinen digitaalinen pätevyysrekisteri, aito tarpeen arviointi jokaisen kortin kohdalla ja päällekkäisten koulutusten karsiminen.
Myös raha-arpoja voi pian ostaa Heinosen mukaan jälleen lahjaksi.
– Niin ja yksi toivottu uudistus ja korjaus on sekin, että veikkaus- ja raha-arpamaailmassa korjaamme nyt pelaamisen tunnistautumisen lainsäädäntöä niin, että jatkossa jälleen sen raha-arvan, Ässäarvan tai Casinon, voi mummi tai kummi ostaa lapselle tai ystävä ystävälleen joululahjaksi ja tuliaisiksi. Raha-arpojen ostamisen pitäisi olla mahdollista lahjaksi jälleen ensi jouluna. Pieniä juttuja, mutta jonkun ne pienetkin jutut on isojen kanssa hoidettava.
Aiemmin puretuista normeista Heinonen mainitsee tienvarsimainonnan vapauttamisen ja pienten rakennelmien rakentamisen lupaprosessin helpottmaisen.
Turha sääntely ja tiukka normitus haittaa hänen mukaansa toimeliaisuutta ja tekemistä. Sitä kautta sillä on vaikutus myös työllisyyteen ja kasvuun.
– Näin se on vaikka byrokratian keventäminen ei olekaan sellainen asia, jonka ympärillä kansa nostaa hattuja ilmaan tai tekee tunteikkaita lööppejä. Mutta kun katsoo, mistä oikeasti on kyse, kuva muuttuu. Norminpurku on mitä suurimmassa määrin arjen asia – ja usein juuri niitä pieneltä kuulostavia asioita, jotka ovat tavallisen ihmisen elämässä kaikkein suurimpia.
Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät luovuttivat kehysriihessä uuden norminpurkulistan, jossa on yli 50 uutta suomalaisten arkea, yritysten toimintaa ja julkisen sektorin toimintaa koskevaa ehdotusta.
– Norminpurussa olennaista on tehdä muutoksia olemassa oleviin käytäntöihin toiminnan sujuvoittamiseksi.
Heinonen muistuttaa, että vaikka yksittäiset normit saattavat kuulostaa pieniltä, rakentuu suomalaisten arki silti niiden ympärille.
– Norminpurussa ei ole kyse yhdestä suuresta uudistuksesta, vaan satojen pienten järkevöitysten summasta – niistä kuuluisista arjen teoista. Siksi tätä työtä on tehty ja siksi sitä on tehtävä myös tulevilla vaalikausilla. Yhteiskunnan sujuvuus ei synny yhdellä isolla lakipaketilla ja kiiltävällä reformilla, vaan sillä, että tuhat turhaa estettä puretaan yksi kerrallaan pois tavallisen ihmisen ja yrittäjän tieltä.
– Tavoite on yksinkertainen: sujuvampi Suomi.