Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) ihmettelee, miten avokätisesti hallitus jakaa lisäbudjetissaan rahaa miltei kaikille elämänalueille. Hän laskee, että tuoreessa lisäbudjetissa on 123 menolisäyskohtaa 177 eri momentilla, ja ne koskevat 12:a pääluokkaa.
– Ainoa, jonka määrärahoja ei lisätä, on meidän pienellä toimeentuleva tasavallan presidenttimme. Kaikki muut pääluokat on Sanna Marinin (sd.) hallitus avannut. Jokainen hallituspuolue näyttää saaneen jotakin, Heinonen sanoi puolueensa eduskuntaryhmän tiedotustilaisuudessa.
Valtion budjetti jaetaan hallinnonaloittain pääluokkiin ja pääluokkien sisällä edelleen lukuihin ja momentteihin.
Valtion velanotto nousee tänä vuonna lähelle 20 miljardia euroa.
– Tämän vuoden menoista jo kolmannes rahoitetaan velalla, Heinonen ihmettelee.
Hän sanoo, että menojen lisääminen on helppoa mille tahansa hallitukselle.
– Ei rahan jakaminen ole vaikeaa. Voisi melkein todeta, että se on valtaosan poliitikoista ydinosaamista. Kun puhe kääntyy tekoihin ja tulojen lisäämiseen, tekijöiden joukko harvenee.
Hallitus on laatinut tänä vuonna jo neljä lisäbudjettia koronakriisin takia. Tuorein niistä on 5,5 miljardia euroa. Heinonen arvioi, että menot kasvoivat vielä hallituksen neuvottelujen aikana.
– Itse asiassa neuvotteluissa näytti lisätalousarvio kasvaneen jopa 1,5 miljardia euroa. Viestit eduskunnassa ovat kertoneet, että kansanedustajilta on kyselty toiveita tämän lisätalousarvion täyttämiseen.
Kokoomus esitteli keskiviikkona oman mallinsa sille, miten Suomi toipuu koronasta ja käynnistää talouskasvun. Puolue korjaisi hallituksen esityksiä noin miljardilla eurolla alaspäin. Kokoomus toteaa, että Suomen julkinen velkaantuminen ei saa missään oloissa ylittää 80:aa prosenttia bruttokansantuotteesta. Ennen koronakriisiä velkaa oli noin 60 prosenttia.
Kokoomus moittii hallitusta siitä, ettei se ole esittänyt työllisyyttä parantavia toimia. Työttömyys on lisääntynyt koronan takia nopeasti, ja tällä hetkellä työttömiä on noin 430 000. Valtiovarainministeriön mukaan on mahdollista, että vielä vuonna 2024 työttömyys on korkeammalla kuin viime vuonna.
Puolue vaatiikin, että hallitus tekee syksyn budjettiriihessä päätökset rakenneuudistuksista. Puolue ehdottaa muun muassa paikallisen sopimisen lisäämistä ja luottamusmiesmallin muuttamista yrityksissä. Työn verotusta tulisi keventää, kotitalousvähennystä laajentaa, pienyrittäjien työttömyysturvaa parantaa ja työttömien ansiosidonnaista päivärahaa porrastaa. Toimeentulotuen asumiskustannuksiin pitäisi puolueen mielestä palauttaa seitsemän prosentin omavastuu, kokoomus toteaa.
Vastaavia ehdotuksia on kuultu aiemminkin kokoomuksen ja yrittäjäjärjestöjen suunnalta. Uudistuksia ei kuitenkaan ole tehty. Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) sanoo, että nyt eletään poikkeuksellisen vaikeita aikoja, joten uudistuksia on pakko tehdä.
– Suomessa on tiedetty kaiken aikaa, että kun liityttiin yhteisvaluutta euroon, työmarkkinoille tarvitaan joustoja. Syystä tai toisesta se on ollut erilaisia koalitiohallituksissa hankala toteuttaa.
Lepomäki sanoo, että nykyhallitus voisi ottaa uudenlaisen asenteen.
– Uskon, että Sanna Marinista voisi tulla ”Suomen Schröder”, joka vihdoin pistäisi uudistukset toimeen.
Lepomäki viittaa Saksan entiseen liittokansleriin Gerhard Schröderiin, joka Marinin tavoin on sosiaalidemokraatti. Schröderin kaudella vuosituhannen vaihteessa Saksassa lisättiin joustoja työmarkkinoilla.
LUE MYÖS:
Petteri Orpo: Velanotossakin pitää olla tolkku
Kansanedustajat @PetteriOrpo @KaiMykkanen @timoheinonen ja @elinalepomaki esittelevät Kokoomuksen vaihtoehdon hallituksen talouspolitiikalle.
Suomi kestävän kasvun uralle. #kokoomus pic.twitter.com/ZG72ZlenYS
— Kokoomus (@kokoomus) June 17, 2020