Rajavartiolaitos hankkii vastadroonijärjestelmän vahvistaakseen rajaturvallisuutta miehittämättömien ilma-alusten uhkaa vastaan. Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen kirjoittaa aiheesta blogissaan.
Hän huomauttaa, että päätös ajoittuu tilanteeseen, jossa droonien harhautumiset Suomen ilmatilaan ovat herättäneet keskustelua suojan riittävyydestä.
Rajavartiolaitos kertoi hankinnasta 24. maaliskuuta. Vain päiviä myöhemmin, 29. maaliskuuta, Ukrainasta lähtöisin olleita drooneja ajautui Suomen alueelle todennäköisesti Venäjän elektronisen häirinnän seurauksena.
Heinosen mukaan tapahtumat osoittavat, ettei Suomen droonisuoja ole vielä riittävällä tasolla.
– Minusta on selvää, että ei ole ja siksi sitä onkin nyt määrätietoisesti oltu kehittämässä Ukrainasta opitun pohjalta, hän kirjoittaa.
Hänen mukaansa droonien harhautumisia on nähty aiemmin myös Baltian maissa ja Puolassa, kun sodankäynti on siirtynyt syvemmälle Venäjän alueelle ja lähemmäs Natoa.
Rajavartiolaitoksen hankkima järjestelmä on tarkoitettu juuri tämänkaltaisiin tilanteisiin. Sen avulla voidaan havaita, paikantaa ja tunnistaa drooneja sekä tarvittaessa häiritä niiden toimintaa. Järjestelmää käytetään muun muassa rajavalvonnassa, rikosten torjunnassa ja alueellisen koskemattomuuden turvaamisessa.
Rajavartiolaitoksen mukaan hankinta parantaa merkittävästi viranomaisen kykyä vastata miehittämättömien ilma-alusten muodostamaan uhkaan. Viiden miljoonan euron kokonaisuudesta Euroopan unioni rahoittaa 90 prosenttia.
Heinonen korostaa, että drooniuhka on muuttunut nopeasti Ukrainan sodan myötä. Edullisten droonien massakäyttö on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi kuormittaa perinteistä ilmatorjuntaa.
– ”Kallis ilmatorjunta” on ollut helppoa kyllästää ”edullisilla drooneilla”, hän kirjoittaa.
Uhka ei rajoitu vain pieniin lennokkeihin. Suomeen harhautuneet ukrainalaiset AN-196 -droonit ovat pitkän matkan hyökkäyslaitteita, joiden räjähdekuorma voi olla jopa kymmeniä kiloja. Vastaavasti Venäjä käyttää Shahed-136 -droonien kaltaisia aseistettuja järjestelmiä.
Heinosen mukaan droonisodankäynti kehittyy jatkuvasti, mikä pakottaa myös torjuntakeinot nopeaan muutokseen.
– Kehittäminen tulee jatkumaan vuosia, ja uusia investointeja valmistellaan jo kymmenien miljoonien edestä, hän viittaa viranomaisten arvioihin.
Hän pitää hankintaa perusteltuna, mutta muistuttaa, että droonitorjunta on vain yksi osa laajempaa puolustuskyvyn kokonaisuutta. Samanaikaisesti on vietävä eteenpäin ilmavoimien hankintoja ja maavoimien uudistamista.
Droonien merkitys sodankäynnissä on kasvanut nopeasti Venäjän hyökkäyssodan aikana. Ukraina on hyödyntänyt laajasti edullisia miehittämättömiä ilma-aluksia sekä tiedustelussa että iskuissa, mikä on muuttanut perinteisiä käsityksiä ilmapuolustuksesta. Samalla myös droonien harhautumiset ja häirintä ovat nousseet uudeksi turvallisuuskysymykseksi Euroopassa.