Lypsylehmä juo päivittäin noin sata litraa vettä. Kuumina kesäpäivinä määrä voi jopa kaksinkertaistua, kertoo Savonia-ammattikorkeakoulu tiedotteessa.
Veden saanti on maatiloille välttämätöntä tuotannon ja eläinten hyvinvoinnin kannalta. Keskikokoinen, noin 50 lypsylehmän maitotila tarvitsee pelkästään lypsylehmien juomavedeksi noin 5 000 litraa vettä päivässä. Suurella 180 lypsylehmän tilalla vastaava määrä voi olla noin 18 000 litraa.
Todellinen vedenkulutus on tätä suurempi, sillä vettä tarvitsevat myös nuorkarja, lypsyteknologia ja muu tilan käyttövesi. Esimerkiksi lypsyrobotti vaatii ympärivuorokautisesti paineellista, kuumaa ja laatuvaatimukset täyttävää vettä.
Maatilojen vesihuollon varautumista pyritään parantamaan Maatilojen vesihuollon ratkaisut poikkeamatilanteissa (Varavesi) -hankkeessa. Sen tavoitteena on tunnistaa maatilojen vesihuoltoon liittyviä riskejä ja tuottaa käytännön ratkaisuja häiriötilanteisiin varautumiseksi.
Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikön Sanna Antikaisen mukaan ilmastonmuutos lisää vesihuollon riskejä sekä kuivuuden että rankkasateiden kautta.
– Runsaat sateet voivat aiheuttaa pintavesien herkemmän pääsemisen kaivoihin sekä vedenottamoihin aiheuttaen saastumisia. Pitkät kuivuusjaksot vaikuttavat pohjavesien määrään sekä myös laatuun lisäten vedenkäsittelyn tarvetta. Lisäksi lisääntyvät myrskyt ja niiden aiheuttamat tuhot aiheuttavat häiriöitä vedenjakeluun, Sanna Antikainen kertoo tiedotteessa.
Maatilojen varautumisessa olisi petrattavaa
Vedenjakelun häiriöihin ei ole varauduttu maatiloilla yhtä järjestelmällisesti kuin esimerkiksi sähkönjakelun katkoihin. Monella paljon vettä kuluttavalla lypsykarjatilalla ei välttämättä ole lainkaan veden varajärjestelmää.
Poikkeustilanteessa ongelmat voivat näkyä nopeasti tuotannossa. Jos vesi saastuu, naudat eivät välttämättä juo voimakkaasti kloorattua vettä hajun ja maun vuoksi. Se voi heikentää maitomääriä. Samalla tilan on varmistettava, että vettä riittää myös pesuihin, laitteisiin ja muuhun välttämättömään käyttöön.
– Ajan saatossa ja tuotannon kasvaessa tilat ovat siirtyneet suurilta osin kunnallisen vesihuollon tai vesiosuuskuntien piiriin. Yhteiskunnan huoltovarmuuskeskustelun myötä on herännyt huoli ja keskustelu siitä, onko veden saatavuus ja riittävyys varmistettu poikkeamatilanteissa. Millä tavalla tilat sekä vesiosuuskunnat, jotka toimittavat vettä tiloille ja maaseudulla asuville ihmisille, ovat varautuneet häiriötilanteisiin käytännön tasolla, Antikainen kertoo.
Varavesi-hankkeessa selvitetään maatilojen vesihuollon nykytilannetta Pohjois-Savossa, kartoitetaan veden saatavuuteen ja laatuun liittyviä uhkia sekä pilotoidaan keinoja poikkeustilanteisiin varautumiseksi.
Hanketta toteuttavat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Yhteistyössä ovat mukana MTK, Valio Osuuskunta Maitosuomi sekä neljä pohjoissavolaista maatilaa. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto.