Tiedustelupalvelut hankkivat nykyisin yhä useammin tietoja kohteistaan ostamalla niitä kaupallisilta toimijoilta, uutisoi Financial Times. Aiemmin virastot nojasivat esimerkiksi puhelinkaapelien ja internetin solmukohtien kuunteluun, mutta markkinoilta saatava massadata on noussut merkittäväksi valvonnan välineeksi.
Asia käy ilmi saksalaisten turvallisuusalan tutkijoiden tekemästä selvityksestä, johon vastasi 11 eurooppalaista tiedusteluviranomaisia valvovaa tahoa. Selvityksen mukaan kaupallisesti hankittu massatiedustelutieto on nykyisin yksi hallitusten valvonnan keskeisistä lähteistä.
Sillä tarkoitetaan mainos- ja datamarkkinoilta saatavaa tietoa, jota kaupalliset tiedonkerääjät ja datanvälittäjät kokoavat kuluttajista. Tiedot voivat sisältää esimerkiksi mobiililaitteiden yksilöllisiä tunnisteita, tarkkoja sijaintitietoja ja sovellusten käyttäjiin liitettyjä profiilitietoja.
Tutkimuksen tekijöihin kuuluvan Thorsten Wetzlingin mukaan kansallisen turvallisuuden viranomaiset ostavat kaupallisilta toimijoilta pääsyn jatkuvasti päivittyvään massadataan. Hänen mukaansa aineisto voi sisältää perustietojen, kuten iän, sukupuolen ja sijainnin, lisäksi arkaluonteisia päätelmiä esimerkiksi poliittisista mieltymyksistä, seksuaalisesta suuntautumisesta ja uskonnollisista vakaumuksista.
Suuret tiedustelupalvelut voivat ostaa kaupallista massadataa suoraan tai peiteyhtiöiden kautta, kun taas pienemmät valtiot voivat hyödyntää valmiita tiedusteluanalyysityökaluja. Wetzlingin mukaan käytännöt yleistyvät nopeasti myös Euroopassa, koska kaupallisesti saatavilla olevan datan määrä on kasvanut valtavaksi.
Telekuuntelua ja valtiollista massatiedonkeruuta koskevat tiukat säännöt, mutta kaupallisen datan käyttöä koskevat määräykset ovat monin paikoin epäselviä tai puuttuvat kokonaan. Selvityksessä todetaan, että myös tiedusteluviranomaiset ovat nostaneet esiin oikeudellisia porsaanreikiä.