Mustanmeren alueelta peräisin oleva Dreissena bugensis eli kvaggasimpukka on levinnyt Itävallan suosituimmille uimajärville ja aiheuttaa nyt ongelmia myös uimareille. Lajin kuoret ovat erittäin teräviä, ja ne voivat viiltää syviä haavoja jalkoihin ja käsiin, kertoo Itävallan yleisradio ORF.
Oberösterreichissa simpukkaa on todettu Attersee-, Mondsee- ja Traunsee-järvissä sekä Feldkirchenin uimajärvillä. Levinneisyys ulottuu myös Salzburgin ja Kärntenin osavaltioihin.
Simpukka kiinnittyy kiviin, soraan, laitureihin ja uimaportaisiin eli juuri niihin paikkoihin, joista uimari nousee vedestä.
Saksassa Konstanzin kaupungin uimarannoilla jalkoihin ja sääriin tulleet viiltohaavat ovat lisääntyneet selvästi. Kaupungin terveysvirasto suosittelee rantakenkien käyttöä ja jäykkäkouristusrokotuksen tarkistamista.
Viraston edustajan mukaan terävät reunat voivat aiheuttaa myös syviä, hoitoa vaativia haavoja, kertoo Stuttgarter Nachrichten. Eräässä tapauksessa jouduttiin hälyttämään lääkäri, kun simpukka-allergiaa sairastava uimari sai anafylaktisen sokin.
Bodenjärvi asutettiin kymmenessä vuodessa
Kvaggasimpukka on kotoisin Mustanmeren ja Araljärven alueelta. Itävallassa se löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016, kun sukeltaja havaitsi sen Bodenjärvestä. Kymmenessä vuodessa laji on levinnyt käytännössä koko järveen ja kaikkiin syvyysvyöhykkeisiin.
Leviämisvauhti selittyy lajin lisääntymistavalla. Simpukka lisääntyy lähes ympäri vuoden ja jopa sadan metrin syvyydessä, kuvaa saksalainen luonnonsuojelujärjestö NABU. Yksilö kasvaa noin neljän senttimetrin mittaiseksi.
Sveitsiläinen ympäristötutkija Piet Spaak on seurannut leviämistä kansainvälisessä tutkimushankkeessa. Hänen mukaansa noin 30 metrin syvyyteen asti järven pohja on jo täysin simpukoiden peitossa, eikä kasvulle ole siellä enää tilaa. Syvemmällä eteneminen on hitaampaa lähinnä kylmemmän veden vuoksi, mutta Spaak arvioi kyseessä olevan vain ajan kysymys.
Vaikutukset eivät rajoitu uimarantoihin. Simpukat tukkivat vesijohtoja ja suodattimia, kertyvät väylille ja suodattavat vedestä planktonin, joka on kalojen ravintoa. Bodenjärven ammattikalastuksen saaliit ovat romahtaneet: vielä vuoteen 2015 asti Obersee-altaalta saatiin 400–600 tonnia ruokakalaa vuodessa, mutta sen jälkeen tilanne on heikentynyt olennaisesti.
Suomesta lajia ei ole löydetty
Suomessa kvaggasimpukkaa ei ole havaittu. Laji ei kuulu kansalliseen eikä EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon, kertoo vieraslajiportaali Vieraslajit.fi. Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tunnistusoppaassa se on luokiteltu mahdolliseksi tulokkaaksi rannikkovesiimme.
Lajin lähisukulainen vaeltajasimpukka on Suomessa jo, mutta senkin esiintymät ovat paikallisia itäisellä Suomenlahdella. Suomen sisävesistä sitä ei ole löydetty, vaikka Laatokassa sekä Viron ja Ruotsin järvissä se on elänyt pitkään. Vaeltajasimpukka on listattu maailman sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon.
Vaikka kvaggasimpukka ei ole haitalliseksi säädetty vieraslaji, kaikkia vieraslajeja koskee vieraslajilain mukainen kielto päästää niitä ympäristöön.
Vene ja traileri kannattaa puhdistaa
Ratkaiseva leviämisreitti on ihminen. Saksassa uimareita ja vesiurheilijoita kehotetaan puhdistamaan kaikki järvessä käytetty varustus – uima-asuista kalastusvälineisiin ja veneen varusteisiin – ja kuivattamaan ne vähintään neljä vuorokautta.
Sama periaate koskee Suomea. EU-rahoitteisen COMPLETE-tutkimushankkeen mukaan sekä vene että traileri tulisi puhdistaa aina, kun vene siirretään maitse alueelta toiselle. Suomen ympäristökeskuksen mukaan jo muutama päivä kuivalla maalla riittää tappamaan veneen pohjaan kiinnittyneet vesieliöt.
Käytännössä riski kasvaa erityisesti silloin, kun vene, traileri, sup-lauta tai märkäpuku tuodaan ulkomaisilta järviltä Suomeen.