Taloustieteen tohtori, dosentti Markku Stenborg huomauttaa X:ssä, että tekoäly lisää merkittävästi niin sanottua kuluttajan ylijäämää, jota juuri mikään mittari ei mittaa.
Kuluttajan ylijäämä lasketaan, kun hankinnoista saatavasta hyödystä vähennetään hankinnan kustannukset.
– Ylijäämä on markkinatalouden pointti. Tekoäly ja automaatio tulee tuottamaan paljon tätä hyvää, Stenborg kirjoittaa.
Hän viittaa Helsingin Sanomissa julkaistuun kolumniin, jossa kirjoitetaan, että talous ei kasva koska sitä mitataan väärin. Kolumnin mukaan tekoälymurroksen koko vaikutus ei näy keskeisissä talousluvuissa kuten bruttokansantuotteessa, koska se siirtää työtehtäviä toimistosta kotitalouteen.
– Kun työtehtävä siirtyy toimistosta kotitalouteen, sitä on hankala kirjata kansakunnan tilinpitoon, kolumnissa kirjoitetaan.
– Harvemmin tekoäly korvaa täysin jonkun toimenkuvan. Teknologia siirtää ja muuttaa työtehtäviä, ja samalla syntyy uusia tarpeita ja niitä täyttävää työtä, kolumnissa jatketaan.
Kolumnissa argumentoidaan, että tekoälyn ja itsepalvelun aika tekee bruttokansantuotteesta aiempaakin vajavaisemman välineen talouden mittaamiseen. BKT:tahan on jo aiemmin arvosteltu liian kapeaksi.
– Tekoäly poikii paljon suuremman tuottavuusloikan kuin tilastot näyttävät, ja loikasta hyötyvät eniten teknologiajätit, kolumnissa kirjoitetaan.
Stenborgin mukaan teknologian kehittyminen tuottaa yleensäkin kuluttajan ylijäämää. Hän hakee X:ssä kontekstia historiasta. Sähkön ansiosta vuoden 1920 tuntipalkalla sai hankittua jopa noin 40 000 kertaa enemmän valoa kuin vuoden 1880 tuntipalkalla.
– Ei näkynyt BKT:ssa, hän toteaa.