Duunitorin tuoreen kesätyönhakukyselyn vastaajista 25 prosenttia on hyödyntänyt tekoälyä kesätyönhaussa. Heidän lisäkseen 23 prosenttia aikoo hyödyntää tekoälyä.
Yli puolet eli 52 prosenttia ei ole käyttänyt tekoälyä kesätyönhaussa eikä aio tehdä niin. 25–30-vuotiaat ja korkeakoulutaustaiset vastaajat ovat käyttäneet tekoälyä enemmän kuin muut kesätyönhakijat.
– Tulos on yllättävä, koska aikaisemmissa työnhakijatutkimuksissa olemme huomanneet, että nuoremmat työnhakijat käyttävät tekoälyä työnhaussa useammin kuin vanhemmat. Tämä ei näytä pitävän paikkaansa kesätöiden kohdalla, Duunitorin Tutkitusti hyvä kesäduuni -ohjelmasta vastaava Lotta Viljamaa sanoo.
Yksi mahdollinen syy on, että nuorimmat hakijat löytävät kesätyöpaikkansa muita useammin verkostojen avulla. Heidän työnhakuprosessinsa voi siten olla erilainen, eikä työhakemuksella ole siinä yhtä suuri rooli kuin perinteisessä työnhaussa.
Lotta Viljamaa arvelee, että yli 25-vuotiaat ja korkeakouluopiskelijat käyttävät tekoälyä enemmän esimerkiksi opinnoissaan, jolloin sen hyödyntäminen on luontevampaa myös työnhaussa.
– Lisäksi 25–30-vuotiaat ja korkeakouluopiskelijat hakevat muita suurempaa määrää kesätyöpaikkoja, joten prosessin tehostaminen tekoälyn avulla on heille erityisen tarpeellista, Viljamaa toteaa.
Duunitorin kyselyn mukaan tekoälyn yleisimmät käyttötavat kesätyönhaussa ovat hakemuksen tai CV:n räätälöiminen tehtävään sopivaksi, oman osaamisen sanoittaminen ja kuvaileminen hakemuksessa tai CV:ssä, hakemuksen tai CV:n oikoluku tai kielen parantaminen, työhaastatteluun valmistautuminen ja työpaikkailmoitusten etsiminen.
Kesätyönhakijoiden yleisimmät käyttötavat ovat lähes samoja kuin työnhakijoilla yleisesti. Kesätyönhakijat etsivät kuitenkin muita työnhakijoita useammin työpaikkailmoituksia tekoälyn avulla.
Vähemmän suosittuja tapoja käyttää tekoälyä kesätyönhaussa ovat esimerkiksi tehtävänkuvan tai toimialan ymmärtäminen, palkkatoiveen muodostaminen ja perustelu sekä hakemuksen tai CV:n kääntäminen.
Duunitorilla on tähän mennessä julkaistu noin 12 400 kesätyöpaikkailmoitusta, mikä on noin 22 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Avoimet kesätyöpaikat saavat aiempaa suuremman huomion, eli vähistä kesätyöpaikoista käy kova kilpailu.
Viljamaan mukaan tekoäly voi fiksusti käytettynä helpottaa hakijan taakkaa ja auttaa kesätyöpaikan nappaamisessa.
– Tekoäly voi olla hyvä apu ja sparrauskumppani, mutta koko työnhakuprosessia sille ei kannata ulkoistaa. Laiskasti käytettynä tekoäly tuottaa helposti geneeristä sisältöä, joka ei auta hakijaa erottumaan, vaan hukkuu massaan, hän sanoo.
– Parhaimmillaan tekoäly voi kuitenkin tuoda hakijalle kilpailuedun, koska moni jättää sen kokonaan hyödyntämättä, Lotta Viljamaa jatkaa.
Tekoälyn avulla voi muun muassa etsiä piilotyöpaikkoja eli työmahdollisuuksia, jotka eivät ole avoimessa haussa. Oman osaamisen sanoittaminen ja viestiminen työnantajalle on yksi tärkeimpiä asioita työnhaussa. Tekoäly voi auttaa kiteyttämään omia vahvuuksia ja erikoisosaamista niin, että hakemus vakuuttaa työnantajan.
Moni työnhakija unohtaa, että rekrytoivalla työnantajalla on aina tarve, johon uusi työntekijä vastaa. Työhakemuksessa pitäisi pystyä kertomaan, mitä hakija tuo mukanaan ja miten hän ratkaisee tarpeen. Tekoäly voi auttaa hakemuksen viimeistelyssä niin, että se huomioi työnantajan näkökulman ja tarpeen.
Ennen työhaastattelua tekoälylle voi antaa luettavaksi työpaikkailmoituksen ja työnantajan verkkosivut sekä pyytää listaa todennäköisistä työhaastattelukysymyksistä.
Tuore kesätyönhakukysely toteutettiin 27.12.2025–30.1.2026 työnhakupalvelussa ja kesätyösivustolla. Kyselyyn vastasi 7 698 kesätyönhakijaa.