Tekoälystä kohistaan, mutta onko hypelle katetta? Älykästä teknologiaa on kaikkialla arjessamme: autoissa, hakukoneissa, keskustelemassa kanssamme ja niin edelleen. Tekoälypohjaiset sovellukset ovat rantautumassa myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Tekoälyn hyödyntämiseen liittyvä tutkimus on huikeassa kasvussa sote-alalla. Näiden tutkimusten mukaan tekoälyä voidaan käyttää laaja-alaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnoissa. Kyse voi olla resurssien kohdentamisesta tai kroonisten sairauksien seurannan uudistamisesta tai ennalta ehkäisevän työn täsmällisestä kohdentamisesta oikein ja oikea-aikaisesti valittuine toimenpiteineen.
Hyödyntämisalueita löytyy runsaasti. Kuvantamisen puolella on näyttöä siitä, että tekoäly tekee vähintään yhtä tarkan diagnoosin kuin lääkäri – erona ihmiseen on nopeus. Tekoälyn avulla voidaan diagnosoida keuhkosairauksia tai murtumia. Silmäsairauksien puolella voidaan tunnistaa esim. ikärappeumaa ja synnynnäistä kaihia. Patologian puolella voidaan havaita kasvaimet ja syövät. Kardiologien apuna tekoäly auttaa sydän- ja verisuonisairauksien diagnosoinnissa.
Tekoäly tekee näppärästi vaikuttavuuden arvioinnit yhdistelemällä useiden lähteiden aineistoja. Tekoälymallit jopa ennustavat eloonjäämistuloksia tietyn diagnoosin perusteella. Neurotieteissä voidaan tunnistaa autismin riskejä, dementian etenemistä ja havaita kallonsisäiset verenvuodot. Lisäksi mielenterveyden puolella voidaan diagnosoida skitsofrenia ja ennustaa itsemurhariskejä. Lääkkeen kehittämisen ajan arvioidaan puolittuvan tekoälyä hyödyntämällä.
Potilaan kannalta kehityspolku tarkoittaa parempaa ja vaikuttavampaa hoitoa sekä yhä useammin hengenvaarassa olevan potilaan selviytymistä hengissä. Päivystyksessä tai leikkaustoimenpiteen aikana voidaan tekoälysovelluksen avulla saada nopeampi diagnoosi, jolloin potilas saa uhkaavassa tilanteessa nopeammin juuri hänen tarvitsemansa hoitotoimenpiteet. Tekoälyn etu on juuri sen nopeudessa ja kyvyssä yhdistää eri tietoja toisiinsa silmän räpäyksessä. Ihmiseltä siihen saattaa mennä tunteja, ja joissain tilanteissa se on liian pitkään.
Henkilökunnan kannalta tekoäly on rivakka ja täsmällinen apuri. Samalla se muuttaa prosesseja ja vaikuttaa sitä kautta resurssien uudelleen kohdennuksiin ja toimenkuvien/tehtävien muutokseen. Tarkoittaen sitä, että pienemmällä henkilöresurssilla voidaan saada enemmän aikaiseksi. Jo nyt on otettu käyttöön tekoälyä sihteerin töihin – sanelu muuntautuu tekstiksi automaattisesti, ja sihteerien työ poistuu tässä kohdin. Lääkärin työkentässä tekoäly näkyy vähän eri tavoin riippuen erikoisalasta esim. radiologiassa tekoäly voi tehdä ensimmäisen diagnoosin ja radiologi tekee sen päälle omansa.
Lääkäri on kuitenkin aina se, joka tekee päätöksen. Mikään ei korvaa lastensuojelutyössä lapsen kohtaavaa sosiaalityöntekijää tai ikäpalveluissa hoitajaa.
Yhteiskunnalle ja yrityksille tekoäly tuo mahdollisuuden uudistaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa vaikuttavammaksi siten, että rajalliset resurssit saadaan riittämään, kysyntää hillittyä nykyistä tarkemmin kohdentuvien ennaltaehkäisevien toimien kautta sekä valittua vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat hoitotoimenpiteet ihmisille.
Mutta olemmeko me valmiit tekoälyn hyödyntämiseen? Emme vielä ole. Kehitys on ollut niin nopeaa, että osaamisemme on jäänyt auttamattomasti jälkeen. En ole huolissani koulun penkillä vielä olevista, vaan ennen kaikkea jo työelämässä toimivista. Jokainen meistä tarvitsee oman päivityspakettinsa, jossa käydään läpi mitä uusi teknologia tarkoittaa oman työn ja toimintakentän kannalta. Oppilaitoksissa on pohdittavaa, miten tekoäly vaikuttaa opetukseen, tutkimukseen ja työelämätaitoihin.
Tekoäly on vähintään yhtä suuri muutos kuin tietokoneiden rantautuminen ohjelmistoineen arkeemme. Erona edelliseen on se, että nyt muutosvauhti on ennen näkemättömän nopea. Se haastaa meidät kaikki oppimaan uutta ja muuntamaan osaamistamme. Osa työtehtävistä katoaa, prosessit uudistuvat ja työ jakautuu uudella tavalla. Samalla tekoälymurros on kasvumahdollisuus kaikille toimialoille ja mahdollisuus ratkaista yhteiskuntamme kiperiä haasteita.
Mikä nyt tuntuu uudelta ja ihmeelliseltä on tulevien vuosien normaalia. Tekoälyhypetys katoaa arkiseksi asiaksi. Samalla on tunnistettava tekoälyn kehittymispolkuun liittyvät omat riskinsä. Esimerkiksi yleisen tekoälyn (AGI) eli tekoäly, joka kykenee ihmisen kaltaiseen ajatteluun ja minkä tahansa ongelman ratkaisuun, on kehitteillä. Se tuo mukaan useita riskejä, kuten miten huolehditaan, että tekoäly ei tee ihmisten puolesta päätöksiä. Keskeistä on huolehtia siitä, että tekoäly ei pääse ihmiskunnan pomoksi, vaan toimii apupoikana.
