Suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa tulee suojata nykyistä vahvemmin informaatiovaikuttamiselta, sanoo kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnellin (kok.).
Hän kertoo tukevansa tuoretta Salpa-vetoomusta, jossa esitetään Suomeen kokonaisturvallisuuteen perustuvaa kognitiivisen turvallisuuden toimintamallia ja selkeää vastuutoimijaa.
Vetoomuksessa esitetään, että vuoden 2027 hallitusohjelmaan kirjataan demokratian informaatiopuolustusmalli. Lisäksi ehdotetaan yhteistä tilannekuvaa ja toimintaperiaatteita, riittävää resursointia sekä tekoälyajan informaatiolukutaidon vahvistamista kansalaistaitona.
– Tuen Salpa-vetoomusta lämpimästi. Se nostaa esiin yhden demokratian ja kansallisen turvallisuuden tärkeimmistä kysymyksistä: miten turvaamme ihmisten kyvyn ajatella itsenäisesti, arvioida tietoa kriittisesti ja tehdä päätöksiä luotettavan tiedon pohjalta, Limnell sanoo tiedotteessa.
Kansanedustajan mukaan kognitiivisen vaikuttamisen tavoitteena ei aina ole saada ihmisiä uskomaan tiettyä väitettä. Tavoitteena voi olla epävarmuuden lisääminen, jakolinjojen syventäminen ja luottamuksen rapauttaminen.
– Vaikuttamisen kohteena eivät enää ole vain rajat, tietojärjestelmät tai kriittinen infrastruktuuri, vaan yhä suoremmin ihmisten mieli, päätöksenteko ja yhteiskunnallinen luottamus. Jos epäluottamus ja epävarmuus siitä, mikä on totta, lisääntyvät, vaikuttaja on jo saavuttanut osan tavoitteestaan.
Tekoäly lisää Limnellin mukaan asian kiireellisyyttä, sillä sisältöä voidaan tuottaa, muokata ja kohdentaa nopeasti ja ennennäkemättömässä mittakaavassa.
– Tekoäly muuttaa informaatiovaikuttamisen mittakaavaa, nopeutta ja uskottavuutta. Meidän on vahvistettava yhteiskunnan kykyä kestää informaatiopainetta ja tarkoituksellista manipulointia. Kognitiivinen turvallisuus on ymmärrettävä olennaiseksi osaksi kansallista turvallisuutta.
Limnell pitää tärkeänä selkeitä vastuita ja yhteistä tilannekuvaa. Suomen ei hänen mukaansa tarvitse aloittaa tyhjästä, vaan kokonaisturvallisuuden ajattelua on vahvistettava informaatioympäristössä.
Kansanedustaja painottaa, ettei kognitiivinen turvallisuus saa tarkoittaa mielipiteiden kontrollointia.
– Sanan- ja mielipiteenvapaus ovat demokratian perusta. Tarkoitus ei ole määritellä ihmisille, mitä heidän pitäisi ajatella, vaan vahvistaa heidän kykyään ajatella itse. Suomen vastauksen tulee perustua avoimuuteen, koulutukseen, tutkimukseen, vapaaseen mediaan, kriittiseen ajatteluun ja vahvaan informaatiolukutaitoon