Suomen yrityskenttä jakautuu tekoälyn hyödyntämisessä yhä selvemmin kahteen leiriin, ilmenee AI Finlandin ja Business Finlandin tekemästä raportista.
Tulokset osoittavat, että edistyneiden yritysten määrä on yli nelinkertaistunut kahdessa vuodessa, mutta samaan aikaan yli puolet organisaatioista on edelleen jumissa tekoälyn arviointi- ja valmisteluvaiheessa. Aiemmin laaja keskikasti on käytännössä kadonnut.
Raportti perustuu laajaan analyysiin suomalaisista yrityksistä ja tekoälyn käyttötapauksista, ja se piirtää kuvan nopeasti eriytyvästä kehityksestä. Kahtiajako näkyy niin toimialojen kuin yrityskokojen välillä – ja uhkaa heijastua koko kansantalouden kilpailukykyyn.
Samaan aikaan tekoäly on siirtymässä yksittäisistä työkaluista liiketoiminnan ytimeen. Lähes puolet edelläkävijäyrityksistä tuotteistaa tekoälyä asiakkailleen tai on integroinut sen osaksi tuotteitaan. Nämä yritykset investoivat enemmän ja seuraavat tekoälyn vaikutuksia systemaattisemmin kuin ne, jotka keskittyvät pelkkään sisäiseen tehostamiseen.
Merkittävä osa kehityksestä tapahtuu fyysisen maailman ja tekoälyn rajapinnassa. Terveysteknologia ja valmistava teollisuus korostuvat investoinneissa, ja yritykset hyödyntävät konenäköä, ennakoivaa analytiikkaa ja digitaalisia kaksosia tavoilla, joita ei voi korvata pelkällä ohjelmistokehityksellä.
Vaikka Suomella on vahva tutkimuspohja ja infrastruktuuri, raportti nostaa esiin myös keskeisen hyödyntämättömän potentiaalin. Tutkimusyhteistyötä tekevät yritykset onnistuvat muita useammin tuotteistamaan tekoälyratkaisuja, mutta silti vain noin joka viides edistyneimmistä hankkeista tekee suoraa yhteistyötä korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa.
Kokonaiskuva on raportin mukaan ristiriitainen: Suomi on tekoälyssä vahva osaaja, mutta hyötyjen jakautuminen on epätasaista. Tekoälyn tuottavuus- ja kilpailukykyvaikutukset kasautuvat yrityksille, jotka ovat siirtyneet kokeiluista strategiseen käyttöön, kun taas suuri osa yrityksistä ei ole vielä päässyt liikkeelle.
Samalla investointitaso jää raportin mukaan jälkeen tavoitteista. Tyypillinen tekoälyhanke on kooltaan alle 100 000 euroa, ja yli miljoonan euron investoinnit ovat harvinaisia. Tämä ei riitä tukemaan liiketoiminnan uudistumista tai kansainvälistä kasvua, joita tekoäly edellyttää.
– Vaikka raportin data on tuoretta, tekoälyohjelmointimurros jo ehtinyt muuttaa pelikenttää merkittävästi. Kun tekoäly moninkertaistaa digitaalisen kehityksen nopeuden ja pudottaa toteutuskustannuksia radikaalisti, samoilla investoinneilla pienetkin yritykset voivat saada aikaan muutosta, joka ulottuu tuotteiden ja palveluiden ytimeen, kommentoi AI Finlandin johtaja Karoliina Partanen tiedotteessa.
Raportti tunnistaa kuitenkin myös selkeitä mahdollisuuksia. Terveysteknologia ja teollinen tekoäly voivat muodostua Suomen kilpailueduiksi kansainvälisesti, ja julkisen sektorin tuottavuuspaineet luovat kotimarkkinoille kysyntää uusille ratkaisuille. Samalla tutkimusyhteistyön vahvistaminen nähdään keskeisenä keinona vauhdittaa tekoälyn kaupallistamista.