Tekoäly helpottaa jokapäiväistä elämää. Useita arkisia asioita ohjailee jo tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään älykkäinä pidettäviä toimintoja. Esimerkkejä tällaisista tehtävistä ovat puheentunnistus, tietokonenäkö ja kääntäminen luonnollisten kielten välillä. Hyödyistä huolimatta tutkijat näkevät tekoälyn muodostavan jopa uhan koko ihmiskunnalle.
Näin ajattelee ”tekoälyn kummisedäksi” tituleerattu ohjelmistokehittäjä Geoffrey Hinton. Tekoälyä Googlella yli kymmenen vuoden ajan kehittämässä ollut Hinton puhuu New York Times -lehden haastattelussa suunsa puhtaaksi tekoälyn vaaroista ja sen luomasta uhasta. Hän katuu osallisuuttaan tekoälyn kehittämisessä.
– Haen lohtua siitä perinteisestä tekosyystä. Jos minä en olisi ollut mukana kehittämässä tekoälyä, niin joku muu olisi sen tehnyt jokatapauksessa, Hinton kertoo.
Vaikka tekoälyn hyödyt ovat kiistattomat, tutkijat uskovat, että tekoälyn myötä maailmaan tulee myös paljon pahaa. Se on valjastettu jo misinformaation levittämiseen ja hyvinkin pian se uhkaa myös monia ihmisten työpaikkoja.
– On äärimmäisen vaikea estää pahojen toimijoiden käyttämistä sitä (tekoälyä) pahoihin asioihin, Hinton kertoo.
Teknologiajättien keskinäinen kilpajuoksu tuo mukanaan pelkoa
Maaliskuussa julkaistu ChatGPT päivitys sai yli tuhat teknologiajohtajaa allekirjoittamaan vetoomuksen kuuden kuukauden moratoriosta eli määräaikaisestata lykkäyksestä tai käyttöönoton hidastuksestaa, koska tekoälyteknologia muodostaa uhan ihmisyydelle sekä ihmiskunnalle. Myös tekoälyn edistämisyhdistyksen entiset sekä nykyiset johtajat kirjoittivat oman julkisen kirjeensä varoittaen tekoälyn uhkakuvista. Microsoftin johtava tieteellinen johtaja Eric Horvitz oli allekirjoittaneiden joukossa.
Teknologiajättien keskinäinen kilpailu on kiihdyttänyt tekoälyn kehittämistä entisestään. Hakukoneoptimointi on saanut yhtiöt kilpailemaan keskenään armotta. Kilpailun tohinassa ei päivitysten eettisyyttä välttämättä ehditä arvioida ja voittojen tavoitteleminen sekä markkinaosuuksien kasvattaminen ovat tärkeämmässä roolissa, kuin mahdolliset väärinkäytökset.
Internet voi siis jo täyttyä tekoälyn luomista kuvista, videoista sekä artikkeleista, joiden todenperäisyyttä tavallisten kuluttajien on likimain mahdoton arvioida. Vaikka algoritmit sekä hakukoneet poistavat monessa työssä sen raskamimman osuuden, saattaa hyvinkin pian monet työpaikat käydä turhiksi, sillä virtapiireistä rakennetut aivot pystyvät käsittelemään paljon enemmän ja nopeammin dataa kuin ihminen. Oikeusavustajat, henkilökohtaiset avustajat, kääntäjät voivat nopeasti olla helposti korvattavissa tietokoneilla.
– Ajatus siitä, että kone voisi tulla älykkäämmäksi kuin ihminen tuntui mahdottomalta, vaikka muutamat siihen uskoikin. Useimmat ajattelivat, että se tapahtuisi kaukana tulevaisuudessa, minä mukaan lukien. Luulin, että se vie vielä 30-50 vuotta tai kauemmin. Tietenkään en enää ajattele niin, Geoffrey Hinton kertoo.
Tutkija siis uskoo, että yhtiöiden kilpavarustelu vapauttaa tekoälyn kaikkine vikoineen maailmaan, ellei siihen puututa kansainvälisellä lainsäädännöllä.
– En usko, että yritysten tulisi lisätä tekoälyä tai sen kehittämistä enempää, ennen kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, voiko tekoälyä kontrolloida, Hinton kertoo.
Tekoälyä käytetään jo paljon aseteknologiassa ja tekniikan tulevat versiot tulevat Hintonin mukaan muodostamaan uhan koko ihmiskunnalle, koska koneet oppivat monesti asioita, joita ei osattu ennalta arvioida. Käyttäytyminen perustuu valtavasta tietomäärästä opittuun ja analysoituun dataan, eikä lopputulemasta ole mitään takeita. Tietokoneasiantuntija pelkää sitä päivää, jolloin todelliset itseohjautuvat aseet tulevat todeksi.
Tekoäly on jo nostanut taiteilijoiden keskuudessa suuria kysymyksiä, kuka esimerkiksi tekijänoikeudet omistaa.