Tehyn ekonomiston Ralf Sundin mukaan valtakunnansovittelijan tekemä ratkaisuesitys kunta-alalle jää ensimmäisenä vuonna noin 80 prosentin tasoon yleisestä linjasta.
Julkisuudessa osapuolet ovat miekkailleet siitä, oliko valtakunnansovittelijan kunta-akan ratkaisuesitys yleisen linja mukainen. KT Kuntatyönantajien ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) mukaan oli, hoitajajärjestöjen Tehyn ja SuPerin mukaan ei ollut.
Tehyn ekonomistina joulukuun alussa aloittanut Ralf Sund avaa liiton näkemystä blogissaan.
Hänen mukaansa esimerkiksi 3,3 prosentin ansioiden nousu voidaan toteuttaa niin, että palkankorotus tulee joko sopimuskauden alussa tai lopussa. Ero tilipusseissa on kuitenkin valtava: yli kolmen viikon palkka.
Oikea tapa laskea taloudellista puolta on hänen mukaansa sopimusten kustannusvaikutusten selvittäminen. Teollisuuden yleinen linja on näin laskien ensimmäisen sopimusvuoden osalta 1,1 prosenttia ja toisen vuoden osalta 1,9 prosenttia.
Vastaukseen ei tarvita edes peruskoulumatematiikkaa
Sundin mukaan kunta-alalla palkankorotukset olisivat tulleet huomattavasti myöhemmin kun teollisuudessa.
– Kun sopimuskorotus on määrältään (hieman) alle teollisuuden korotuksen, ja kun rahat tulevat kuntien palkollisille tilille monta kuukautta myöhemmin kuin teollisuuden palkansaajille, vastauksen antamiseen ei tarvita edes peruskoulumatematiikkaa, Sund kirjoittaa.
Hänen mukaansa kunta-alan ratkaisu ei ole yleisen linjan mukainen, ellei käytä erittäin karkeita pyöristyssääntöjä.
– Se, että kuntapuolen ratkaisuesitystä on mainostettu yleisen linjan mukaisena, on jäsenten sumuttamista. En osaa ottaa kantaa, onko se tahatonta vai tahallista, Sund lisää.
Tehyn ekonomistin mukaan tarkalleen laskettuna kuntapuolen ratkaisuesitys palkkojen osalta (1.8. 2020 1,22 % tai vähintään 26 euroa kuukaudessa ja 1.4.2021 0,8 % ja 1,0 %:n järjestelyvara) jää noin 80 prosentin tasoon yleisestä linjasta ensimmäisen sopimusvuoden osalta, koska korotusajankohta on niin ”turkasen” myöhään. Toisen sopimusvuoden osalta kunta-ala oli yleistä tasoa hieman vähemmän jäljessä.
Koronalisä ”symbolisesti ihan söpö juttu”
– Kuntia koskevassa sopimusesityksessä kiky-lisätunnit poistuvat vasta lokakuussa eli paljon myöhemmin kuin yleisen linjan mukaisesti olisi pitänyt poistua. Tämäkään ei siis ole yleisen linjan mukainen ratkaisu. Kaukana siitä, Sund toteaa.
Koronalisä puolestaan on Sundin mukaan ”symbolisesti ihan söpö juttu”, mutta kustannusvaikutuslaskennassa se pyöristyy nollaan.
– Jos koronalisän raha olisi käytetty yleiskorotukseen, olisivat palkat nousseet noin 10 senttiä kuukaudessa. Tuntipalkkaa se nostaisi 0,07 senttiä. Se siitä.
Yhteenvetona Sund toteaa, että ensimmäisen vuoden rahat ja kiky-tuntien poistuminen jäivät selvästi ja toisen vuoden rahat ovat niukasti alle yleisen linjan.
– Matematiikka ei ole mielipidekysymys, eikä sitä ratkaista huutoäänestyksellä, Sund toteaa.
”Korotukset jäivät alle yleisen linjan”, väitti Tehy. Ihmeellistä, kun tasossa kyse faktasta ja matematiikasta. Ei se ole mielipidekysymys.
— E-L Inkeroinen (@ELInkeroinen) May 4, 2020
Kuntapuolen ratkaisuesityksen mainostaminen "yleisen linjan" mukaisena on jäsenten tahatonta tai tahallista sumuttamista, kirjoittaa Tehyn ekonomisti @SundRalf. #liittokierros #kohtitasaarvoa #meolemmeratkaisuhttps://t.co/PdakPSikdn
— Tehy ry (@Tehy_ry) May 4, 2020
Lue myös:
Kuntatyönantajilta raju ulostulo hoitajaliitoista: Te olette ongelma