Futuurien perusteella sähkön pörssihinta on Suomessa loka–joulukuussa 8,3 senttiä kilowattitunnilta. Helmikuun alussa ennuste oli 6,8 senttiä, eli Iranin sota on nostanut arviota noin 20 prosentilla.
Talouselämän mukaan futuurihintojen nousun taustalla on Keski-Eurooppa, joka on Suomesta poiketen edelleen riippuvainen maakaasusta. Iranin iskut ovat vaurioittaneet muun muassa suurta nesteytetyn maakaasun laitosta Qatarissa.
Saksan hintataso erityisesti kesällä vaikuttaa Etelä-Ruotsiin, jossa hinnat ovat siirtoyhteyksien vuoksi samankaltaiset kuin Suomessa. Vähäluminen talvi on osaltaan heikentänyt vesivoiman tarjontaa Pohjoismaissa.
– Markkinoilla on jo ennakoitu sitä, ettei saadakaan sateita. Nyt niitä on kuitenkin onneksi saatu ja nythän on onneksi ennustettu myös sateisempaa huhtikuuta, Vattenfallin sähkömarkkina-asiantuntija Peter Strandberg sanoo TE:lle.
Pörssisähkösopimus tulee edelleen halvimmaksi pitkällä tähtäimellä. Futuurien noususta huolimatta ennustettu hinta kilowattitunnilta on kalleimmaltakin vuosineljännekseltä edullisempi verrattuna suurimpien sähköyhtiöiden kiinteähintaisiin sopimuksiin.
Jos mukaan otetaan 0,5–0,6 sentin marginaali kilowattitunnilta, tulevat kiinteät sopimukset edullisemmaksi vuoden 2027 ensimmäisellä kvartaalilla. Muina aikoina pörssisähkö olisi halvin.
Helenin kuluttaja-asiakkuuksista vastaava johtaja Eliisa Puska muistuttaa sähkön kysynnän ja hinnan nousevan tyypillisesti talvikuukausina. Jos kuluttaja haluaa tuoda ennustettavuutta talven laskuihin, kannattaa määräaikainen sähkösopimus tehdä kesällä tai syksyllä.