Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto kertoi Talouselämälle mitkä asiat vaikuttavat eniten eläkkeen kertymiseen. Hän myös paljastaa milloin pieni eläke voi tulla yllätyksenä.
Eniten eläkekertymää laskevat toimet ovat pimeän työn tekeminen ja säästäminen yel-maksuissa alivakuuttamalla itsensä. Tällöin suuristakaan tuloista ei kerry niiden muutoin mahdollistamaa eläkettä.
– Säästö voi kostautua pienenä eläkkeenä tai muiden sosiaalietuuksien matalina korvauksina, koska ne on sidottu yrittäjän vahvistettuun työtuloon, Kannisto avaa tilannetta.
Lisäksi hän muistuttaa, että rikkonainen työura laskee eläkkeitä. Esimerkiksi vanhempainvapaat ja sairausjaksot kerryttävät eläkettä huomattavasti vähemmän kuin ansiotulojen saaminen.
Kannisto kertoo, että eläke alkaa nykyisin karttumaan, kun on täyttänyt 17 vuotta ja aloittanut työnteon tai opiskelun. Lisäsiivun eläkekarttumaan voi hänen mukaansa saada myös opiskelemalla tutkinnon. Viiden vuoden ylempi korkeakoulututkinto kasvattaa kuukausieläkettä 66 eurolla, neljän vuoden ammattikorkeakoulututkinnosta tulee 53 euroa kuukaudessa ja alemmasta kolmen vuoden korkeakoulu- tai ammatillisesta perustutkinnosta noin 39 euroa kuukaudessa.
– Sen saadakseen pitää valmistumisen lisäksi tehdä jonkin verran töitä. Sen jälkeen kannustan unohtamaan eläkeasiat joksikin aikaa ja keskittymään elämiseen, Kannisto toteaa.
Kannisto muistuttaa Talouselämässä, että eniten työeläkkeen suuruuteen vaikuttavat työuran pituus ja tienatun palkan suuruus. Eläkettä karttuu vuosiansioista 1,5 prosenttia ja se nousee 1,7 prosenttiin 53–62-vuotiailla. Korotus poistuu tämän vuoden lopussa.
– Eläke karttuu vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaan asti, joka on tällä hetkellä 68 vuotta. Vanhuuseläkkeen alaikäraja on noussut vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen kolmen kuukauden portaina ikäluokasta seuraavaan niin, että vuonna 1962 syntyneillä ikäraja on 65 vuotta. Heillä vakuuttamisvelvollisuuden pääteikä on 70 vuotta, Kannisto summaa.
Eläkkeisiin voi myös saada 0,4 prosenttia lykkäyskorotusta jokaiselta lykkäyskuulta siirtämällä eläkkeelle jäämistä. Lisäksi lykkäyksen aikana 1,5 prosentin vuosittainen eläkkeen kertyminen jaktuu.
– Käytännössä vuoden lykkäys korottaa noin viidellä prosentilla jo karttunutta eläkettä, Karttunen huomauttaa.
Hän kertoo, että vakuuttamisvelvollisuuden ylärajan täyttämisen jälkeen työntekijälle ei enää kartu eläkettä. Lykkäyskorotusta sen sijaan saa myös tuolloin, mikäli ei ole sitä ennen jäänyt vanhuuseläkkeelle.
Osittaisen vanhuuseläkkeen nostaminen puolestaan laskee eläkettä 0,4 prosentilla kuukaudessa. Lopullinen vanhuuseläke jää pysyvästi varhennusvähennyksen verran pienemmäksi. Vähennyksen voi kompensoida jatkamalla työntekoa yli vanhuuseläkkeen alaikärajan, Kannisto muistuttaa.
Lopuksi hän huomauttaa, että verottaja myös palkitsee eläkkeen ja työn yhdistämistä eläketulo- ja ansiotulovähennyksellä eli kokonaisveroaste laskee, jos kokonaistulo ei muutu eläkettä edeltävästä tasosta.
