Venäjän presidentti Vladimir Putinin päätöksellä sotatilan julistamisesta on kauaskantoisia seurauksia isossa osassa Venäjää, arvioi venäläinen ihmisoikeusjuristi Pavel Tshikov. Hänen mukaansa kolmannes Venäjästä on nyt käytännössä ainakin jonkinasteisten poikkeuslakien alla.
Vladimir Putin ilmoitti keskiviikkona Venäjän turvallisuusneuvoston kokouksessa, että Venäjän osin miehittämille ja paperilla Venäjään liitetyille Ukrainan Hersonin, Zaporižžjan, Donetskin ja Luhanskin alueille julistetaan sotatila. Määräys koskee lisäksi myös miehitettyä Ukraina Krimiä ja Venäjän Ukrainan rajalla sijaitsevia Krasnodarin, Belgorodin, Brjanskin, Kurskin ja Rostovin alueita. Niillä ei sovelleta kuitenkaan täyttä sotatilaa.
Sotatilalaki mahdollistaa muun muassa liikekannallepanon julistamisen ja antaa viranomaisille laajat ja tarkemmin määrittelemättömät oikeudet rajoittaa kansalaisten vapauksia ja oikeuksia.
Pavel Tshikov listaa Twitterissä, mitä tämä kaikki käytännössä tarkoittaa.
– Ulkonaliikkumiskielto, ajoneuvojen tarkastukset, omaisuuden takavarikointia, säilöön ottaminen enintään 30 päiväksi, [väestön] pakkosiirrot toiselle alueelle, ulkomaalaisten internointi, tarkastuspisteet, hän luettelee.
Tshikov ennusti lokakuun alussa synkästi Venäjän johdon tulevia toimia. Hän arvioi tuolloin, että edessä olisi seuraavaksi juurikin sotatilan julistaminen. Tätä tulisi hänen mukaansa seuraamaan Venäjän rajan sulkeminen ja pian massapidätykset. Tässä vaiheessa myös kuolemanrangaistus palautettaisiin hänen mukaansa käyttöön. Viimeisenä portaana hän näki ydinaseiden käytön.
LUE MYÖS:
Synkkä venäläisarvio tulevasta: Nämä ovat Kremlin seuraavat askeleet
A third of Russia will have some form of martial law https://t.co/felHZpFgF6
— Anton Barbashin (@ABarbashin) October 19, 2022
