Verkkouutiset Extra

Tästä USA-sopimuksessa on kyse – ”Natolta kestää hetken reagoida”

Yhdysvaltalaisen sotilaan takki, johon on kiinnitetty Yhdysvaltain lipun merkki, Helsingissä 28. kesäkuuta 2022., LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Picture of Satu Schauman
Satu Schauman
Satu Schauman on Nykypäivän ja Verkkouutisten toimittaja.
Charly Salonius-Pasternakin mukaan puolustusyhteistyösopimus mahdollistaa avun myös tilanteessa, jos Nato ei kykene yksimieliseen päätökseen.

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak korostaa, että Suomen ja Yhdysvaltain neuvottelemassa DCA sopimuksessa ei ole kyse turvatakuista, mutta se mahdollistaa käytännön avun sotilaallisessa kriisissä tarvittaessa nopeasti. Myös tilanteissa, joissa Nato ei kykenisi tekemään yksimielistä päätöstä viidennen artiklan käyttöön otosta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Euroopassa, jos haluaa olla Yhdysvaltojen liittolainen – se tapahtuu Naton kautta, Salonius-Pasternak kiteyttää Verkkouutisten Asiakysymys -videohaastattelussa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Verkkouutiset haastatteli Salonius-Pasternakia eilen tiistaina ennen kuin ulkoministeriöstä kerrottiin illansuussa, että DCA-sopimuksesta on virkamiestasolla päästy sopimukseen. Salonius-Pasternak korostaa Suomen erilaisten kumppanuuksien ja puolustusyhteistyöverkostojen merkitystä sotilaallisisten kriisien ryöpsähtäessä – mukaan lukien myös esimerkiksi pohjoismainen yhteistyö sekä JEFF-maiden verkosto.

– Kuka on se ensimmäinen toimija? Se on luultavasti joku muu – tästä kumppanuus-liittolaisuuverkostosta eikä Nato. Natolta kestää hetken kuitenkin reagoida ja tietyissä tapauksissa voi tietenkin olla niin, että yksittäinen Nato-jäsen estää Naton kokonaisvaltaisen reaktion. Mutta sehän ei tarkoita, etteikö toinen EU-jäsen tai Nato-jäsen voisi tukea ja tehdä yheistyötä Suomen kanssa, Pasternak korostaa.