Sotahistorioitsija ja tutkija Jüri Kotshinevin mukaan Vladimir Putinin katkeruus kumpuaa pitkältä ajalta.
Vielä presidentiksi noustuaan Putin yritti tuoda Venäjää osaksi länsimaita.
– Jos muistelemme Putinin silloisia ulkopoliittisia lausuntoja ja ehdotuksia Venäjän ja lännen yhteistyöstä, voisi häntä nykyään syyttää ulkomaiseksi agentiksi, Kotshinev viittaa Postimees -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan Venäjän oppositiota suitsivaan nykylainsäädäntöön.
– Niin ei tapahtunut ja Putinille tuli tunne, että länsi ei näe Venäjää tasavertaisena kumppanina. Siitä alkoi Putinin valtava kauna läntistä maailmaa kohtaan. Yhdysvalloista ja sen taloudellisesta ja sotilaallisesta suurvalta-asemasta tuli erityinen vihan kohde. Putin päätti, että Venäjä ottaa haltuunsa entiset Neuvostoliiton alueet ja näyttää kaapin paikan kollektiiviselle lännelle.
Kaunaa tuottaa kokemus nöyryytyksestä ja alemmuuden tunteesta.
– Putinin toiminnan taustalla ei ole hetkellinen kunnianhimo, vaan venäläisten asenne kaikkeen länsimaiseen, Kotshinev toteaa.
– Venäjän vastakkainasettelu länsimaailman kanssa on historiallisesti ollut sarja tilapäisiä lähentymisiä ja aina niistä seuranneita vetäytymisiä. Putin ei ole tässä mielessä poikkeus, hän jatkaa.
Putin otti Kotshinevin mukaan tavoitteekseen luoda Moskovan alainen liittovaltio, johon Venäjän lisäksi kuuluvat Valko-Venäjä ja Ukraina.
– Ukraina vastusti sitä eikä kolmikantaliittoa syntynyt. Putin piti sitä petoksena, ja hän haluaa tuhota tämän maan hallitsemattomassa vihassaan. Ilman tämän ymmärtämistä kollektiivinen länsi ei voi ymmärtää, mitä venäläiset lopulta haluavat. He haluavat olla maailman hallitsijoita – ei enempää eikä vähempää. Tämä on imperiumiajattelua, ja Venäjä on mentaliteetiltaan edelleen imperiumi, jolla on yksi keskus ja yksi hallitsija.
