Hallitus pohtii tällä viikolla mahdollisuutta purkaa asteittain kouluja koskevia rajoituksia. Suomessa koulut siirtyivät maaliskuussa valmiuslain myötä epäopetukseen koronavirusepidemian leviämisen hidastamiseksi. Etäopetuksen takaraja on umpeutumassa 13. toukokuuta, mutta kouluja on mahdollista avata aiemminkin. Jos etäopetusta taas jatketaan, siihen tulisi olla valmiuslain edellyttämät välttämättömät perusteet.
Opettajien ammattijärjestö OAJ on vastustanut johdonmukaisesti koulujen avaamista enää tässä vaiheessa kevättä. Järjestö julkaisi tänään myös kannanoton siitä, miten koulupudokkaat voitaisiin tavoittaa vielä ennen kesälomia – kouluja avaamatta. Järjestö ehdottaa opettajien ja oppilaiden henkilökohtaisia tapaamisia – joko kasvokkain tai etäyhteydellä.
Opettajien keskeinen huoli koulujen avaamisesta liittyy käytännössä etenkin opettajien tartuntapelkoon. ”Kuka kantaa vastuun, jos joku kuolee koronaan?” kysyi ammattijärjestö tiedotteessaan 22.4. OAJ:n mukaan järjestöön on tullut paljon ”huolestuneita viestejä siitä, että miten taataan turvallisuus, jos kouluissa palataan normiarkeen keskellä epidemiaa”.
OAJ:n laajassa kyselyssä – joka oli tosin suunnattu vain opettajille – arvioitiin myös, että opetus sujuu etänä pääosin hyvin. Oppilailla ja vanhemmilla saattaisi olla asiasta myös toisenlaista näkemystä.
OAJ:n viesti koulujen avaamisesta vasta syksyllä voisi olla loogista, jos olisimme nyt keskellä pahinta epidemiaa. Mutta kun näin ei ole.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija Mika Salminen on arvioinut tautihuipun iskevän Suomeen aikaisintaan syksyllä, koska rajoitukset ovat purreet odotettua paremmin. Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL varoittivat tänään julkaistussa katsauksessaan myös epidemian voimakkaasta hidastumisesta, mikä pitkittää sen kestoa ja kasvattaa riskiä toisesta aallosta.
HUSin ylilääkäri Asko Järvinen on varoittanut niin ikään siitä, että jos rajoituksia ei nyt uskalleta lähteä maltillisesti purkamaan, syksyllä on päällekkäin koronaviruksen lisäksi paljon muitakin hengitystieinfektioita, mikä kuormittaa testauskapasiteettia. Järvinen on arvioinut aiemmin myös (Ylen Ykkösaamu 18.4), että koulujen sulkeminen on ollut tähänastisista rajoitustoimista vähiten tehokkain.
Jostain syystä OAJ:ta tuleva syksy ei tunnu huolettavan. Tai ainakaan järjestö ei ole selkeästi perustellut, miksi syksyllä tilanne olisi parempi. Jos ja kun koronavirusepidemia meillä vääjäämättä etenee, koulujen avausliike voi tuolloin tuntua kuitenkin entistäkin vaikeammalta.
Yhteiskuntaa on pakko kuitenkin lähteä avaamaan heti, kun se on mahdollista. Viime aikoina on saatu myös paljon uutta tietoa siitä, miten lapset sairastavat koronaviruksen lievänä eivätkä juurikaan edes tartuta sitä.
Yliopistosairaaloiden lastenlääkärit vaativat muutama päivä sitten Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan koulujen avaamista. Lääkäreiden mukaan ”koulujen kiinni pitämiselle on vaikea löytää pitäviä perusteita. Haitat saattavat olla mahdollisia hyötyjä suuremmat.”
Infektiolääkäreiden työryhmä on julkaissut myös näkemyksensä siitä, miten kouluissa tulisi toimia, jos ne avataan.
Jos katsotaan koulujen avaamista pelkästään terveydellisestä näkökulmasta, kauhukuvat vaikuttavat tämänhetkisessä epidemiatilanteessa ylimitoitetuilta. Sitten ovat vielä sosiaaliset syyt, jotka puoltavat vahvasti koulujen avaamista.
Lapset tarvitsevat sosiaalisia kontakteja, normaalia kouluarkea ja perinteistä opetusta. Etenkin sellaisten perheiden lapset, joille koti on nyt turvaton paikka. Heillä on siihen myös oikeus.
Mikäli rajoituksia päätetään valmiuslain nojalla jatkaa 13.5. jälkeen, on voitava osoittaa, että niille on välttämätön tarve nykyisessä epidemiatilanteessa. Jos epidemiatilanne on se, että koulujen laajamittainen sulku ei ole enää välttämätöntä, pitää rajoituksia alkaa purkaa. 6/
— Li Andersson (@liandersson) April 27, 2020
