Vastuu työvoimapalveluista siirtyy valtiolta kuntien harteille tammikuussa 2025. Samalla on historiallinen tilanne uudistaa työvoimapalvelut. Nykymallilla kaikki ei ole mennyt ihan kuin Strömsössä. Samanaikaisesti meillä on yli 260 000 työtöntä ja tiettyjen arvioiden mukaan jopa 170 000 vapaata työpaikkaa. Voimmekin kysyä, olemmeko nykyisissä TE-toimistoissa palvelleet enemmän etuudenhakijaa kuin työnhakijaa?
Sana uudistus voi olla monelle kauhistus. Perusteluja kyllä löytyy uudistuksen vastustamiseksi. Työnvälityksessä lakisääteisiä tehtäviä on niin paljon, että uudistamiseen ei ole aikaa. Pohjoismainen työnvälityksen malli on edelleen lisännyt byrokratiaa. Uudessakin mallissa kontrolli ja raportointi valtion suuntaan vie merkittävän osan työajasta.
Nyt kuitenkin tarvitaan ajattelutavan muutos. Ajatus voisi kulkea vaikka seuraavasti. Mitä jos laitammekin uusissa työvoimapalveluissa elinkeinopolitiikan, yritysyhteistyön ja aitojen työpaikkojen etsimisen ensisijaiseksi tavoitteeksi. Silloin työt löytävät tekijänsä nykyistä paremmin ja palveltavia työttömiä on entistä vähemmän. Vähemmällä työttömien määrällä pystymme hoitamaan myös työttömien lakisääteiset palvelut nykyistä paremmin.
Jos saamme ajattelutavan muuttumaan, uudistuksen seuraava vaihe on konkreettiset ideat. Mitä voisimme tehdä toisella tavalla? Olemme nyt lähteneet keräämään yrittäjäjärjestön toimesta uusia ideoita eri puolelle Suomea. Viime viikolla Rovaniemellä ehdotettiin työllisyyden tinderiä. Tässä tinderissä työttömät kertovat omasta osaamisestaan ja työnantajat voivat selata potentiaalisia uusia osaajia.
Entäpä jos tänä syksynä ilmoitetaan, että vuoden 2024 huhtikuussa järjestetään suuri hankintakilpailu parhaista työnvälityksen toimintatavoista ja hankinnat ositetaan siten, että pienemmätkin työnvälityksen yritykset voivat osallistua kilpailuun. Voittajat ovat selvillä elokuussa 2024 ja uudet palvelut alkavat heti vuoden 2025 alusta. Kilpailun avulla voi syntyä aivan uusia ideoita työnvälitykseen.
Kolmanneksi kaikkea ei tarvitse julkisen sektorin puolella tehdä itse, vaan yhteistyöllä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Esimerkiksi Suomen Uusyrityskeskusten toimintamalli on osoittautunut tehokkaaksi tueksi niille, jotka miettivät yrittäjyyttä uutena työpaikkana. Jokaisella työllisyysalueella voisi olla vaikka uusyrityskeskuksen työntekijä osana tiimiä ja samalla ei tarvitsisi miettiä viranomaispohjalta omaa aloittavan yrittäjän palvelua.
Omistajanvaihdokset ovat nousemassa isoon rooliin työllisyyspolitiikassa lähivuosina. Tälläkin hetkellä noin 15000 yritystä etsii akuutisti uutta omistajaa ja näissä yrityksissä on lähes 100 000 työpaikkaa. Yritysten jatkuvuuden turvaaminen on merkittävä työllisyyspoliittinen tavoite ja tätä varten elinkeinoelämän järjestöt ovat yhdessä kumppanien kanssa ja osittain Työ- ja elinkeinoministeriön tuella perustaneet omistajanvaihdos-foorumin. Nämä omistajanvaihdosten ammattilaiset voisivat myös toimia samassa työyhteisössä.
Yrittäjän talousapua ja hankintaneuvontaa annetaan jo nyt yrittäjäjärjestön palveluna, jälleen yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Start Up Refugeesilla on erittäin paljon tietoa maahanmuuttajien integroinnista suomalaiseen yhteiskuntaan ja mielestäni ei ole mitään järkeä, että tuloksekkaan työperäisen maahanmuuton pyörä yritetään keksiä aina uudestaan jokaisella työllisyysalueella. Tai miksi oppilaitoksen edustajat eivät istu samassa toimistossa työnvälittäjien kanssa ja kun työttömän koulutustarve on ilmeinen, hommataan samalla istumalta koulutuspaikka.
Valtion keskushallinto ei saa uudistuksessa ryhtyä ideoiden rajoittajaksi ja kontrolloijaksi. Turha perinteinen hallinnollinen raportointi pois, fokuksen keskittäminen tuloksiin ja hyvien käytäntöjen levittäminen joka puolelle Suomea. Pääpaino pitää olla vahvalla tiedolla johtamisessa ja työllisyysalueiden palvelussa.
Tavoite pitää olla hurja. Tanskassa työttömyysprosentti oli maaliskuussa 2023 2,8. Suomessa 15-64 -vuotiaiden työttömyysprosentti oli samassa kuussa 7,0. Lopetetaan hössötys korkeasta rakennetyöttömyydestä vääjäämättömänä tekijänä ja todetaan, että Tanskan lukuihin on päästävä.
