Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla on laadittu visio tulevaisuuden peruskoululle. Peruskoulu 2045: Elämää varten -vision mukaan teknologian kiihtyvä kehitys, ekologinen kriisi ja yhteiskunnallinen eriytyminen haastavat koulutuksen perustehtävän. Neuvottelukunnan puheenjohtaja Katri Saarikivi luovutti vision opetusministeri Anders Adlercreutzille tänään.
Koulun tehtävä ei ole ainoastaan valmistaa nuoria tulevaisuuden muutoksiin, vaan valmistaa elämää varten ja antaa kyvykkyyttä muuttaa maailmaa.
– Keskeistä on siirtymä sopeutumisesta toimijuuteen, Adlercreutz sanoi tiedotustilaisuudessa.
Ministeri korosti, että visio on pitkän aikavälin kehittämistä, muttta konkreettisia ehdotuksia peruskoulun haasteisiin vastaamiseen on tulossa peruskoulun vielä tämän kevään aikana. Opetusministeriön alaisuudessa toimii muun muassa työryhmä, jonka tehtävänä on pohtia oppimistulosten laskua. Jo nyt hallitus on lisännyt oppitunteja matematiikkaan ja lukutaitoon, sekä rajoittanut mobiililaitteiden käyttöä, Adlercreutz muistutti.
Tulevaisuustyö oli pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat oppimaan, toimimaan demokraattisesti ja rakentamaan toivoa epävarmassa maailmassa.
Peruskoulun tehtävä on kasvattaa osaamista ja tahtoa käyttää tietoa yhteisen hyvän edistämiseen. Vahvat perustiedot ja -taidot yhdistyvät eettisiin, sosiaalisiin ja joustavan ajattelun taitoihin sekä kykyyn ohjata omaa oppimistaan.
Oppiminen ja hyvinvointi kytketään entistä voimakkaammin yhteen. Hyvinvointi on oppimisen edellytys, ja oppiminen lisää hyvinvointia. Hyvinvointi ymmärretään sekä yhteisöllisenä että yksilöllisenä. Tavoitteena on koko kouluyhteisön psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen hyvinvointi, joka kannattelee myös oppilaiden hyvinvointia. Hyvinvoiva, turvallinen koulu on paikka, jossa saa epäonnistua turvallisesti, ja jossa jokaisen onnistumisesta iloitaan.
Tekoäly ja digitaaliset ratkaisut tukevat oppimista, mutta inhimillinen ajattelu, empatia ja eettinen harkinta säilyvät koulun ytimessä. Koulu vahvistaa yhteistyötä kotien ja muiden toimijoiden kanssa.
Koulun suunnitelmallisesti johtama kasvatuskumppanuus kotien kanssa vahvistaa koulun mahdollisuutta toteuttaa pedagogista tehtäväänsä. Yhteistyössä koulu voi myös saada apua lähiyhteisöiltä ja vahvistaa oppilaidensa tasa-arvoa tukemalla perheitä näiden kasvatustehtävässä.
Koulun ja kotien yhteistyö tukee ja kannattelee myös niitä oppilaita, joiden omat vanhemmat tai huoltajat eivät pysty syystä tai toisesta osallistumaan aktiivisesti lapsen koulunkäynnin tukemiseen. Visio näkee koulut myös yhteisöjen kohtaamispaikkana. Kouluilla on alueellinen rooli yhteisöllisyyden vahvistajana, joissa oppilailla on harrastamisen mahdollisuuksia.
Opetusministeri Adlercreutz painottaa tiedotteessa, että tulevaisuuden peruskoulu ei ole vain oppimisen paikka, vaan se on myös yhteiskunnan tärkein tulevaisuusinstituutio.
Visiossa korostetaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja kasvua. Peruskoulua ei ole tarvetta keksiä uudelleen, mutta se on ministerin mukaan päivitettävä nykyajan vaatimuksiin ja haasteisiin. Visiossa otetaankin vahvasti kantaa siihen, että muuttuneen toimintaympäristön keskellä on yhä suurempi tilaus vahvistaa perustaitojen ohella kykyämme toimia yhdessä. Muutosta ohjaavat sivistys, toivo, toimijuus ja yhteinen hyvä, sanoo opetusministeri.
Visio on valmisteltu vuosina 2024-2025 ja se perustuu yli 5 000 suomalaisen näkemykseen sekä kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen.