Sodankäynti Ukrainan etulinjassa on muuttunut valtavasti sodan edetessä. Rintamalla hiljattain vieraillut sotatutkija ja Ukrainan ja Venäjän asevoimiin erikoistunut asiantuntija Michael Kofman kertoo X:n ketjussaan, miten ukrainalaiset ja venäläiset nyt sotivat.
Sodan aikaisempien vaiheiden kaltaisia mekanisoituja hyökkäyksiä nähdään enää ani harvoin. Lisäksi lennokit aiheuttavat valtaosan uhreista etulinjan alueella.
Ukrainan puolustuslinja on miehitetty verrattain kevyesti, osin miespulasta johtuen. Aukkoja kompensoidaan tehokkaalla lennokkien käytöllä. Se on toiminut tähän asti, mutta Venäjä on Kofmanin mukaan ottanut viime aikoina Ukrainaa kovasti kiinni tässäkin ja sopeutunut ukrainalaisten taktiikkaan.
Varsinaiset etenemisyritykset perustuvat nykyisin pienten jalkaväen yksiköiden käyttöön.
– Nykyisessä dynamiikassa puolustuslinjoja pitävät tavallisesti yllä kolmen miehen asemat, joiden väleissä on isoja aukkoja. Nämä eivät ole tuliasemia tai tarkkailupaikkoja. Ne muodostavat löyhän linjan, jossa sotilaita ohjeistetaan yleensä olemaan altistamatta itseään vihollisen tulitukselle ellei näin ole aivan pakko tehdä, Carnegie Endowment for International Peace -ajatushautomon vanhempi tutkija Kofman sanoo.
Venäläiset taas ovat tehneet hyökkäyksiään vain neljästä kuuteen mieheen koostuvilla yksiköillä. Ne ovat Kofmanin mukaan muuttuneet nyt useista parin miehen yksiköistä koostuviksi iskuiksi. Tavoitteena on asiantuntijan mukaan päästä läpi Ukrainan asemien välkeistä.
– Venäjän jalkaväki pyrkii etenemään Ukrainan ensimmäisen puolustuslinjan läpi niin pitkälle kuin mahdollista ja kaivautumaan asemiin.
Venäläisten tappiot ovat kovia.
– Vaikka monia saatetaankin menettää, pääsevät jotkut läpi ja asemiin odottamaan vahvistuksia.
Michael Kofmanin mukaan samaa voidaan sanoa myös julkisuudessa kyseenalaista huomiota herättäneistä Venäjän moottoripyörä- ja mönkijärynnäköistä, joilla Ukrainan puolustusten läpi on pyritty.
– Useimmat epäonnistuvat, mutta eivät kaikki, ja tämä johtaa pieniin taktisiin etenemisiin.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
Mekanisoituja hyökkäyksiä ei ole viime aikoina juuri nähty. Eräänä syynä tähän on Kofmanin mukaan Moskovan halu säästää kalustoa. Ukraina on myös onnistunut aiheuttamaan niin merkittäviä kalustotappiota venäläisille, että raskaan kaluston hyökkäykset tuppaavat epäonnistumaan lähes poikkeuksetta ja johtamaan suuriin menetyksiin.
Michael Kofmanin mukaan Venäjän panssareiden määrien laskeminen on edelleen hyvä mittari sodan kulun arviointiin, mutta sen merkitys on vähentynyt. Hän huomauttaa Moskovan joukkojen etenevän nyt nopeammin kuin vuonna 2024, vaikka panssariajoneuvoja on vähemmän käytössä kuin aiemmin. Myös aiemmin tarkkailun kohteena ollut tykistön kykyjen vertailu on menettänyt merkitystään.
– Tämä ei ole juoksuhautasotaa. Tämä on itsenäisten taisteluasemien ja puiden suojiin, rakennuksiin kellareihin tai tiheisiin metsiin hyvin kätkeytyneiden yksiköiden sotaa. Avoimessa maastossa olevien vahvistettujen asemien käyttöä pidetään joukkojen parissa suorastaan itsemurhana.
Kofmanin mukaan Ukrainan etulinjassa ei enää voi ylläpitää tai kierrättää suuria joukkoja. Käytännössä kyse on lennokkeihin perustuvan tiedustelun ja tulenjohdon tehokkuudesta.
Vaikka julkisuudessa keskitytäänkin usein puhumaan vain lennokeista, on tykistöllä tutkijan mukaan edelleen suuri vaikutus.
– Tykistö urauttaa hyökkäyksiä, torjuu ja toimii kaikissa sääoloissa. Se on yhä relevanttia.
Michael Kofmanin mukaan liiallinen keskittyminen drooneihin jättää huomiotta sen, miten rintaman nykyinen dynamiikka on kiinni miinoituksen, lennokkien käytön ja perinteisen tykistön yhdistelmästä. Tämän takia heittimien ja tykistön ammusten toimitukset ovat yhä niin tärkeitä Ukrainalle.
– Venäläisten taktiikalla ei voida saavuttaa operatiivisesti merkittäviä läpimurtoja, mutta kun otetaan huomioon taistelemisen luonne, on alueiden omistajan vaihtuminen jäljessä tuleva indikaattori siitä, mitä tapahtuu. Siksi ”ensin verkkaisesti ja sitten nopeasti” -muutokset ovat mahdollisia.
This is not a war of trenches. It is a war of individual fighting positions, fortified and well masked units in tree lines, buildings, basements, or in dense forests. Occupying fortifications in the open is usually considered suicidal by troops. 17/
— Michael Kofman (@KofmanMichael) July 31, 2025
