Suomen turvallisuusympäristö on muutostilassa, ja suomalaiset saavat oppia elämään epävakauden kanssa tulevina vuosina, toteaa kokoomuksen kansanedustaja, turvallisuuspolitiikan asiantuntija Jarno Limnéll.
– On esimerkiksi mahdollista, että Venäjä ajautuu sisäiseen kaaokseen tai että transatlanttinen suhde vaikeutuu, Limnéll kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan.
Hänen mukaansa Suomi opettelee elämään puolustusliitto Naton jäsenenä, ja edessä on vaikeita ratkaisuja.
– Edessämme saattaa olla – sotiemme aikaa lukuun ottamatta – itsenäisyyden ajan historiamme vaikeimpia vuosia. (Inho)realistisesti, ilman panikointia. Mutta pärjäämme kyllä, sekin pitää sanoa, ja Suomi on turvallinen maa.
Limnéll nostaa esille kymmenen asiaa, jotka on syytä huomioida tässä hetkessä:
1. Venäjän hyökkäyssota
Venäjän laajamittaista, kansainvälisistä sopimuksista täysin piittaamatonta ja raakaa hyökkäyssotaa on Ukrainassa koettu tänään 420 päivää.
– Tätä sotaa emme saa ”siirtää sivuun” ajatuksissamme ja toimissamme. Ukraina taistelee tänäänkin valtiollisesta olemassaolostaan sekä koko Euroopan turvallisuusjärjestyksen tulevaisuudesta, Limnéll sanoo.
– Siihen Ukraina tarvitsee vahvan poliittisen, taloudellisen ja materiaalisen tukemme. Taisteluväsymys on ylellisyys, johon ukrainalaisilla ei ole varaa. Länsimaiden yhtenäisyys Ukrainan tukemisessa on erittäin merkittävä asia.
2. Ukrainan tilanne
Hänen mukaansa yleistilanteen voi Ukrainassa arvioida menevän huonompaan suuntaan ennen paremman ajan koittamista.
– Tämä on syytä myös oman turvallisuutemme kannalta tiedostaa. Kuten myös se, että kaikki vaihtoehdot Ukrainassa Venäjän hyökkäyssodan lopputuloksena ovat vielä mahdollisia. (Presidentti Vladimir) Putinin Venäjä käy omaa olemassaolonsa taistelua, jossa panokset ovat nyt kasvamassa entisestään. Erityinen huomio kannattaa kiinnittää Krimin suuntaan, sillä siitä on mahdollisesti tulossa sodan ratkaisupaikka.
3. Venäjän sisäinen tilanne
Jarno Limnéll korostaa, että maantieteelliset tosiasiat ympärillämme eivät ole muuttuneet.
– Pitkä itäraja sekä Pietarin ja Kuolan niemimaan strateginen merkitys Venäjälle eivät ole hävinneet, vaan jatkossakin määrittävät turvallisuuttamme. Venäjän sisäinen tilanne on turvallisuuskysymys myös Suomelle.
– Monenlaisia huhuja on nyt liikkeellä valtataisteluista Kremlissä ja Putinin terveydentilasta, mutta olennaisinta on arvioida Venäjän sisäisen kehityksen vaihtoehtojen vaikutuksia Suomeen. On esimerkiksi huomioitava ennakoiden, miten massamainen itärajalta suuntautua maahantulo tai vallanvaihtuminen Kremlissä meihin vaikuttaisivat.
4. Informaatiovaikuttaminen
Hänen mielestään tämä aika edellyttää meiltä jokaiselta valppautta sekä tunteiden sopivassa määrin kurissapitämistä etenkin internetissä sosiaalisessa mediassa.
– Väärää ja valheellista tietoa on paljon, ja informaatiovaikuttamisella pyritään vaikuttamaan juuri tunteisiimme sekä luomaan yhteiskunnallista epäjärjestystä ja jakolinjoja yhteiskuntaamme.
– Erilaisen dis- ja misinformaation voi arvioida lähiaikoina lisääntyvän kuten myös Venäjältä kuuluvien uhkailujen. Pidetään pää kylmänä, osoitetaan lähdekriittisyyttä ja tiedostetaan, että tälläkin tavalla meihin jokaiseen pyritään vaikuttamaan. Puolustuslinja kulkee tässä meidän jokaisen korvien välissä.
5. Venäjää ei pidä aliarvioida
Limnéll varoittaa aliarvioimasta Venäjää – sotilaallisesti tai muutenkaan.
– Se olisi suuri virhe. Putin ei ole antamassa periksi imperialistisista tavoitteistaan. Nykyhetkessä Venäjä muodostaa uhkan länsimaille, ja etenkin laaja-alaisen vaikuttamisen keinot voivat kohdistua myös Suomeen esimerkiksi kyberhyökkäyksinä, tietoliikenneyhteyksiemme vaikeuttamisina sekä energia-alaan kohdistuvina iskuina. On hyvä pitää mielessä, että länsimainen logiikka ei päde venäläiseen logiikkaan ja toimintatappoihin.
6. Taiwanin kysymys
Kun yhtäällä tapahtuu, kannattaa Limnéllin mukaan katsoa myös muualle. Erityinen huomio tässä hetkessä kannattaa kiinnittää ”Ukrainan kohtalotoveriin” Taiwaniin.
– Suurvaltapolitiikan shakkilauta kattaa koko maailman, ja tämän päivän verkottuneessa maailmassa toisella puolella maapalloa tapahtuvilla asioilla voi olla yllättäviäkin vaikutuksia myös meidän turvallisuuteemme. Katseen avarana pitäminen pätee myös lähialueillemme. Kun yhtäällä tapahtuu – muistetaan katsoa myös toisaalle, sillä sodankäynti perustuu pitkälti harhauttamiseen.
7. Nato-jäsenyys
Jarno Limnéll toteaa monen huokaisseen, kun Suomen Nato-jäsenyys sai lopullisen vahvistuksen. Siten Suomen turvallisuus ja vaikutusmahdollisuudet vahvistuivat.
– Mutta samalla hetkellä oli aika lopullisesti kääriä hihat ja ryhtyä töihin. Pitkäaikaisesta läheisestä yhteistyöstä huolimatta on meillä edessämme tärkeä integroitumisvaihe Naton eri rakenteisiin ja prosesseihin. Samalla määritämme millainen Nato-maa me tulemme olemaan. Lähivuosien päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.
Hänen mielestään tähän on tarpeellista saada koko yhteiskunta mukaan ja esimerkiksi edesauttaa yrityksien uudenlaisia mahdollisuuksia jäsenyyden myötä.
– Nato-maa Suomen on myös harkittava, millaista osaamiskeskusta (Center of Excellence) lähdemme Suomeen luomaan, ja tämä keskustelu on vasta alussa. Emme myöskään saa unohtaa jäsenyytemme myötä länsinaapurimme edelleen jatkuvaa jäsenyysprosessia, jossa meidän oltava aktiivisesti Ruotsin tukena.
8. Teknologian kehitys
Limnéllin mukaan viime aikoina vähemmälle huomille jäänyt teknologian yhä kiihtyvä ja vaikuttavampi kehitys on otettava nykyistä enemmän esille myös turvallisuusarvioissa ja -ratkaisuissa.
– Teknologian kehitys vaikuttaa laajasti niin kansalliseen turvallisuuteemme, yritysten turvallisuuteen kuin ihmisten arkipäivään. Lisääntyvä teknologiariippuvuus tekee yhteiskunnastamme myös uusilla tavoilla haavoittuvaisemman, mikä edellyttää meiltä uudenlaista turvallisuusajattelua.
9. Laaja-alainen turvallisuus
Hän korostaa, että Suomessa korostuu kokonaisturvallisuuden merkitys.
– Turvallisuus on nähtävä laaja-alaisesti, jossa sisäinen turvallisuus, sotilaallinen turvallisuus, kyberturvallisuus, terveysturvallisuus ja monet muut asiat ovat osa tätä kokonaisuutta. Suomen turvallisuuden tulevaisuus riippuu paljon siitä, miten hyvin pystymme vastaamaan kokonaisturvallisuuden haasteisiin.
10. Ihminen on kaiken keskellä
Limnéll muistuttaa, että kaiken turvallisuuden keskellä on aina ihminen.
– Tämä on tärkeä muistaa. Ukrainassa kymmenet miljoonat ihmiset elävät tänäänkin sodan kauheuksien keskellä, ja miljoonat heistä ovat joutuneet jättämään sotapakolaisina kotimaansa. Ihminen on myös Suomen turvallisuuden vahvistamisen keskellä. Meistä jokainen.
– Näinä aikoina korostuu yhteishengen merkitys ja kansallinen yhtenäisyys, jossa olemme jokainen osallisena. Me voimme jokainen tehdä paljon yhteisen turvallisuuteemme eteen, sillä turvallisuuden tunne syntyy lähellä ja arjessa.