Venäjä pyrkii Abu Dhabin Ukraina-neuvotteluissa laajentamaan keskustelun koskemaan koko Euroopan turvallisuusjärjestystä, arvioi Münchenin Bundeswehrin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Carlo Masala.
Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen edustajat aloittivat tiistaina Abu Dhabissa neuvottelut sodan päättämisestä.
Samaan aikaan paikalla käydään erillisiä keskusteluja Ukrainan, Yhdysvaltojen sekä Britannian, Ranskan, Saksan, Italian, Naton ja EU:n edustajien kesken.
Masala arvioi Frankfurter Rundschaulle, ettei Moskova ole valmis tekemään olennaisia kompromisseja Ukrainassa. Sen sijaan Moskova yrittää hänen mukaansa saada neuvottelupöydälle kysymyksen koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista.
– Venäjä haluaa saavuttaa sen, mitä se on koko ajan halunnut. Se haluaa laajentaa neuvottelujen kehystä, Masala sanoo.
Hänen mukaansa Kremlin pitkän aikavälin tavoitteena on palauttaa Naton sotilaallinen infrastruktuuri käytännössä vuoden 1997 tilanteeseen.
Masala katsoo tämän tarkoittavan sitä, ettei Keski- ja Itä-Euroopassa tai Baltian maissa olisi Naton rakenteita eikä liittokunnan joukkojen läsnäoloa.
Tästä neuvotteluissa puhutaan
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lähettiläs Jared Kushner on puhunut tarpeesta luoda laajempi eurooppalainen turvallisuusarkkitehtuuri. Trump on ennakoinut Venäjän kanssa mahdollista sopimusta, joka ulottuisi Ukrainaa laajemmalle ja koskisi koko Eurooppaa.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kertoi tiistaina Moskovassa Venäjän laatineen oman esityksensä Euraasian tulevasta turvallisuusarkkitehtuurista. Hänen mukaansa Moskova toivoo Yhdysvaltojen ottavan ”eri osapuolten edut” huomioon järjestelyssä.
Masala nostaa esiin Yhdysvalloissa valmisteilla olevan arvion maan joukkojen sijoittelusta. Valkoinen talo voisi teoriassa päättää vähentää joukkojaan Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Baltiassa.
– En tiedä, tapahtuuko niin, mutta Yhdysvallat pystyy siihen. Ja juuri sitä venäläiset haluavat, Masala arvioi Frankfurter Rundschaulle.
Suomi liittyi Natoon huhtikuussa 2023. Masala ei mainitse Suomea osaksi Venäjän vuoden 1997 vaatimusta, mutta laajemmilla neuvotteluilla voi olla merkitystä myös Suomelle Venäjän rajanaapurina ja puolustusliiton jäsenenä.
Tutkijat eivät odota läpimurtoa
Myös Innsbruckin yliopiston politiikan tutkimuksen professori Gerhard Mangott suhtautuu Abu Dhabin neuvottelujen nopeaan läpimurtoon epäilevästi.
Hänen mukaansa osapuolten välillä on perustavanlaatuinen erimielisyys neuvottelujen järjestyksestä. Ukraina haluaa ensin tulitauon ja sen jälkeen neuvottelut pysyvästä ratkaisusta.
Venäjä puolestaan vaatii ensin poliittista kokonaisratkaisua ja vasta sitten loppua sotatoimille.
Moskova vaatii lisäksi Ukrainalta merkittäviä alueluovutuksia. Masalan mukaan Venäjän sotaa koskevat tavoitteet ja sen Euroopan turvallisuusjärjestykseen kohdistamat vaatimukset onkin nähtävä osana samaa neuvottelukokonaisuutta.
LUE MYÖS:
USA ei odota läpimurtoa Abu Dhabin neuvotteluista – Moskovasta uusi uhkaus (VU 10.11.2026)